Kanta-Häme

Väestönkehitys sakkaa yhä enemmän

Kanta-Hämeessä asui elokuun lopussa 597 asukasta vähemmän kuin kuluvan vuoden alussa.

Väestökatsauksen ennakkotietojen mukaan maakunnan asukasluku putosi kuluvan vuoden tammi-elokuussa huomattavasti enemmän kuin kolmena edellisenä vuotena samalla vertailujaksolla.

Aiempiin tilastoihin verrattuna yksi suurimmista putoajista maakunnan kuntien välisessä vertailussa on Hattula. Kunnan väestön kokonaismuutos oli tammi-elokuussa 50 asukasta pakkasella.

Kunnanjohtaja Lauri Inna pitää tilastoa huolestuttavana Hattulan, mutta myös koko maakunnan näkökulmasta. Inna toteaa, ettei Kanta-Häme oli pystynyt hyödyntämään mahdollisuuksiaan.

– Sijainti pitäisi pystyä muuttamaan täällä pysähtyviksi liikennemassoiksi, rakennushankkeiksi ja työpaikoiksi. Mikään ei ole työpaikkojen luomista ja kehittämistä tärkeämpää, Inna sanoo.

Suomen kasvukäytävä -projektin johtaja, ensi viikolla Hämeen maakuntajohtajana aloittava Anna-Mari Ahonen toteaa, että Kanta-Hämeen tilanne ei ole ainutlaatuinen, eikä kyse ole yksittäisistä ongelmista.

– Muuttoliikkeemme seuraa kansallista trendiä. On ollut pitkään nähtävissä, että 2000-luvun erittäin hyvä väestönkehitys on alkanut kääntyä.

Mahdollisuuksia ja toivoa kuitenkin on.

– Viime keväänä tehdyssä Hämeen liiton muuttoliikeanalyysissä nousi esiin, että ihmisillä on Kanta-Hämeestä todella myönteisiä mielikuvia, varsinkin tulomuuttajilla. Seutu koetaan viihtyisäksi ja erinomaisesti saavutettavaksi.

Ahonen sanoo, että Kanta-Häme tarvitsee aggressiivisempaa otetta asukasvirran kääntämiseksi.

– Meidän on liimauduttava Helsingin ja Tampereen imuun. Esimerkiksi VR:n takaisku pitää taistella takaisin ja vielä parantaa maakunnan saavutettavuutta.

Kansainvälisyys on Ahosen mukaan yksi Kanta-Hämeen heikkoja pisteitä.

– Meillä ei ole satamaa tai kansainvälistä lentokenttää, ja kasvun volyymit ovat ihan muualla kuin Etelä-Suomessa. Kansainvälistyminen tarkoittaa työpaikkoja ja yrityksiä, eikä sille ole vaihtoehtoja.

Hattulaan tammikuussa 2015 muuttaneet Sinikka Kiiskinen ja Jukka Jaatinen sanovat olevansa tyytyväisiä valintaansa. Muutto Iisalmesta tuli ajankohtaiseksi Hattulassa asuvan tyttären perheenlisäyksen, sekä Jukka Jaatisen uuden Tampereella olevan työpaikan vuoksi.

– Joskus ajattelen, eivätkö ihmiset näe metsää puilta. Hattulan sijainti on älyttömän hyvä, täältä voi käydä töissä Tampereella ja Helsingissä, mutta saa asua pikkupaikkakunnalla, Sinikka Kiiskinen sanoo.

Pitkään kivijalkakauppaa Iisalmessa pitänyt Sinikka Kiiskinen myös avasi keväällä yrityksen Hämeenlinnaan Goodmaniin.

– Koska tulimme tuntemattomana tänne, keskeinen kauppapaikka missä on valmis ja luonnollinen asiakasvirta, oli tärkeä.

Kunnanjohtaja Lauri Innan mukaan kunta pyrkii houkuttelemaan kuntaan lisää asukkaita juuri samoista syistä, miksi Kiiskinen ja Jaatinen Hattulaan muuttivat.

– Kanungin alueesta odotetaan vetonaulaa. Suojainen paikka minuutin päässä moottoritiestä, Inna kehaisee.

 

Korjattu 27.9. klo 10 Jukka Jaatisen sukunimi.