Kanta-Häme

Väestönsuojapakkoa yritetään taas purkaa

Väestönsuojien rakentamispakkoa yritetään taas purkaa.

Sisäasiainministeriön asettaman työryhmän tehtävänä on laatia maaliskuun loppuun mennessä selvitys, jossa kartoitetaan mahdollisuudet luopua yleisestä väestönsuojien rakentamisvelvollisuudesta.

Asiaa ajaa asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd.), jonka mielestä väestönsuojat eivät ole enää tarpeellisia, vaan ne nostavat turhaan rakentamisen kustannuksia.

Kiurun idea ei ole uusi. Vuosina 2007–2011 asuntoministerinä toiminut Jan Vapaavuori (kok.) ehdotti suojapakon purkamista, mutta se ei mennyt läpi.

Suomen Yrittäjät komppaa Kiurua. Järjestön mielestä väestönsuojien rakentaminen ei kuulu yritystoimintaan.

Vuokra-asuntoja rakennuttava VVO pitää väestösuojien rakentamispakon purkua myönteisenä ideana, mutta huomauttaa, että muutos säästäisi rakentamiskustannuksia vain vähän.

– Väestönsuojien osuus on noin prosentin luokkaa kaikista rakentamiskustannuksista, VVO:n rakennuttamisyksikön yksikönjohtaja Jari Mäkimattila laskee.

Säästöä syntyisi vain vähän

Jari Mäkimattila on laskenut, että väestönsuojan rakentaminen nostaa kustannuksia vain noin 30 euroa asuntoneliöltä. Laskelmat perustuvat siihen, että varastotilaa olisi rakennettava joka tapauksessa.

– Kovin isosta säästöstä ei siis puhuta, Mäkimattila huomauttaa.

Suunnilleen samoihin lukuihin on päätynyt sisäasiainministeriön toimistoinsinööri Pekka Rajajärvi. Hän on liki 35-vuotisen uransa aikana perehtynyt muun muassa väestönsuojien rakentamiseen.

Rajajärven mielestä väestönsuojien rakentamispakon poistamista ei pitäisikään perustella rakentamiskustannusten alenemisella.

– Jos suojien rakentamispakko lopetetaan, sen täytyy perustua siihen, että meihin ei kohdistu enää sellaista uhkaa, jonka vuoksi kansalaisia täytyisi suojata.

Ruotsissa suojia ei enää rakenneta

Rajajärvi pelkää huoltovarmuuden heikkenevän, jos väestönsuojien rakentamispakko poistuu. Jos suojia ei enää vaadita, hän ennustaa väestönsuojatekniikan valmistuksen loppuvan Suomesta.

Näin on käynyt Ruotsissa. Kymmenkunta vuotta sitten naapurimaa lopetti väestönsuojien rakentamisen. Myös laitevalmistus loppui kokonaan.

– Sitä ennen koko Ruotsin väestölle oli olemassa suojapaikat. Valtio maksoi kustannukset, Rajajärvi tietää.

Hän huomauttaakin Suomen vientitulojen vähenevän, jos väestönsuojia ei enää rakenneta. Suomi nimittäin vie väestönsuojaustekniikkaa ulkomaille noin 15–20 miljoonan euron edestä.

Rajajärven tilastojen mukaan väestönsuojat työllistävät noin 1000 henkilötyövuotta. (HäSa)