Kanta-Häme

"Vähintään noin" tuottaa taas päänsärkyä

Kuinka paljon on vähintään noin 20 000? Myös sote-uudistuksessa kierrytään vanhaan kysymykseen, jota pohdittiin jo kuntauudistuksen edellisellä kierroksella.

Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Kirsi Varhila, kertoi tämän olevan yksi yleisimpiä kysymyksiä, joita kunnista on viime aikoina tullut.

Kuntienhan pitäisi antaa kahden viikon sisällä lausuntonsa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden uudistamisesta.

Varhila puhui Verkatehtaalla järjestettävillä Terveys- ja talouspäivillä torstaina.

Perustason palvelut kunta voi antaa itsenäisesti vain, jos asukkaita on tuo tulkinnanvarainen vähintään noin 20 000.

Ministeriöön on myös tiedusteluja, mihin kunnan kannattaisi suuntautua, jotta jokin epämieluisampi vaihtoehto vältetään.

– Vähän se vaikuttaa pelin politiikalta. Meitä on yllättänyt, että taustalla ovat jotkin muut motiivit kuin palvelujen järjestäminen parhaalla mahdollisella tavalla. On kuitenkin hyvä tietää, mitä kuntakentällä ajatellaan.

Professoreita kuullaan

Vaativien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen on tulossa maakuntien keskuskaupunkien tehtäväksi. Niihin vaaditaan vähintään 50 000 asukkaan kunta.

Perusedellytys on, että keskuskaupunki järjestää sote-alueen palvelut vastuukuntamallilla.

Tähän liittyy hankkeen suurin perustuslaillinen ongelma. Toistaiseksi ei ole saatu tulkintaa siitä, voiko kunta olla mukana sote-alueen päätöksenteossa vain toisen kunnan edustajan kautta.

– Kuulemme vielä useita alan professoreita siitä, ohittaako kunnallinen itsehallinto kansalaisen sivistykselliset, terveydelliset ja sosiaaliset oikeudet.

Asiantuntijatkin ovat uudistuksesta monta mieltä. Ei siis ihme, että kunnat ovat hämillään.

Hammashoidosta miljardi

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri pohti tavoitetta karsia kuntien kustannuksia tehtävistä luopumalla.

– Julkisesta hammashoidosta luopumalla karsittaisiin tehokkaasti kuntien tehtäviä ja menoja. Se on noin miljardin potti.

Terveydellisistä ja tasa-arvonnäkökohdista tarkasteltuna se ei silti ole Isolaurin mielestä kannatettavaa.

– Terveyserot eri väestöryhmien välillä ovat jo nyt Suomessa varsin suuret.

Yksi vaihtoehto olisi vanhusten laitoshoito. Jos mentäisiin Ruotsin tai Hollannin malliin, säästö voisi olla 0,8 miljardia.

– Tosin tämä on kasvava ryhmä.

Useita muitakin mahdollisuuksia on. Hallinnosta ollaan aina valmiita säästämään, mutta sen osuus terveydenhuollon 17 miljardin potista on vain reilut 300 miljoonaa.

Isoja eroja henkilöstössä

Isolaurin esittelemien tilastojen mukaan Suomen sisällä on suuret erot siinä, kuinka paljon henkilöstöä asukasta kohden on terveyspalveluissa. Hän arvioikin, että tässä voisi olla rationalisoimista.

Koko sote-uudistuksesta hän pohtii, että sen valmisteluun olisi ollut hyvä saada mukaan myös opposition edustajat.

Hän epäilee, että nyt haukataan liian suuri palanen kerralla.

– Vaiheittain toteutettava uudistus voisi olla kestävämpi. (HäSa)