fbpx
Kanta-Häme

Vahva kannatus omalle sote-alueelle

Kanta-Hämeen kuntien johtavat kuntapoliitikot ovat viikonlopun jäljiltä vielä odottavalla kannalla siitä, mitä sote-uudistus tarkoittaa Kanta-Hämeen kannalta.

Suurin kysymys on, vastaako Kanta-Häme sote-palveluistaan. Kaikki haastatellut johtajat toivovat, että näin olisi.

Riihimäen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tommi Räty (sd.) arvioi, että Riihimäen seutukunta on rakentanut terveyspalvelunsa jo valmiiksi muun Kanta-Hämeen suuntaan.

– Vielä ei tiedetä, mikä Kanta-Hämeen lopullinen asemointi on, ja toivottavasti tämä selviää nopeasti. Toivon, että sote-malli antaa hyvät mahdollisuudet Riihimäen alueen kehittämiselle, Räty toteaa.

Janakkalan sekä Hattulan kunnanhallitusten puheenjohtajat Reijo Löytynoja (sd.) ja Kari Ventola (kok.) ovat ylipäänsä tyytyväisiä siitä, että ratkaisu saatiin syntymään, vaikka molemmat ovat ratkaisun pitävyydestä varautuneita.

Löytynoja muistuttaa, että Janakkalalle on tärkeää turvata Tervakosken ja Turengin terveysasemien toiminta.

– Rahoituksen järjestäminen on edelleen suuri kysymys. Nyt tässä päätöksessä mentiin karttaleikki edellä, Löytynoja toteaa.

Ventola toivoo, että uusi sote-ratkaisu kestäisi “perustuslailliset kiemurat”. Vaikeampaa hänen mukaansa myös olisi, jos sote-alue olisi yhteinen vaikkapa Päijät-Hämeen kanssa.

– Vääntöä voi tulla, kun meillä on kolme selkeästi erillistä seutukuntaa, joilla on vähän erilaiset ratkaisumallit. Uskon, että ratkaisu löytyy, Ventola sanoo.

Osa kuntapoliitikoista on huolissaan, miten valinnanvapaus vaikuttaa palveluiden kustannuksiin ja laatuun. Osa on toista mieltä.

Lopen valtuuston johtaja, kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) arvioi, että valinnanvapaus voisi parantaa lääkäripalveluja maalaiskunnissa.

Hausjärven kunnanhallitusta johtava Pekka Lokinperä (kesk.) pohtii, että valinnanvapaus voi myös säilyttää palveluita kunnan sisällä. HäSa

Menot