Kanta-Häme Hämeenlinna

Vaikeat neuvottelut pääradan yhtiöstä saatiin vihdoin maaliin – Kanta-Hämeen rintama piti

Pääradan linjaukset ovat yhä auki. Ensin tehdään esiselvitys, aletaanko suunnitella tarkemmin nykyisen pääradan parantamista vai uutta, nykyistä suorempaa rataa.
Kanta-Hämeen kunnat ovat pitäneet kiinni siitä, että miljardien ratainvestointia on alettava suunnitella nykyisen pääradan linjauksen pohjalta. Arkistokuva: Esko Tuovinen

Pahasti venyneet neuvottelut miljardien eurojen ratainvestointien suunnittelua varten perustettavista hankeyhtiöistä saatiin Hämeen Sanomien tietojen mukaan ratkaisuun tänään torstaina.

Suomi-radaksi nimetyn pääradan ja Turun radan neuvotteluryhmiä veti liikenne- ja viestintäministeriö. Se ei tiedottanut neuvottelujen tuloksesta eli osakassopimuksista mitään. Tiedote on luvattu julkaista huomenna perjantaina.

Hämeen Sanomien monista eri lähteistä kokoamien tietojen mukaan hankeyhtiöt päätettiin perustaa. EU:lta ehditään juuri ja juuri hakea ratasuunnitteluun miljoonien eurojen rahoitusosuutta, perustettavien hankeyhtiöiden nimissä, niin sanotussa häntähaussa.

Vanha linjaus vai oikaistu päärata?

Kanta-Hämeelle elintärkeä pääradan linjaus, on yhä auki. Vaihtoehtoja on kaksi.

Etenkin Tampere ja Pirkanmaa ovat halunneet, että aletaan suunnitella uutta, nykyistä ratalinjaa suorempaa rataa ja että lisäksi rakennettaisiin niin sanottu lentorata, joka nopeuttaisi yhteyksiä Helsinki-Vantaan lentokentälle.

Kanta-Hämeen kunnat – joista mukana neuvotteluissa ovat olleet Hämeenlinna, Janakkala ja Riihimäki – sekä Hämeen liitto ovat pitäneet tiukasti kiinni siitä, että on satsattava nykyisen pääradan välityskyvyn parantamiseen peruskorjaamalla, osin oikaisemalla ja lisäraiteilla.

Pääradan linjauksen vaihtoehdot menevät nyt esiselvitykseen. Vasta tämän jälkeen päätetään suunnittelun jatkosta. Jos radan uusi linjaus voittaisi, Kanta-Hämeen kunnat tuskin ovat sen jälkeen mukana suunnittelussa.

Lentoratakin pysyi neuvottelujen jälkeen suunnitelmissa.

Kuntien maksuosuudet nousevat

Kuntien maksuosuudet nousevat ilmeisesti jonkin verran siitä, mihin esimerkiksi Kanta-Hämeen kunnat ovat aiemmin varautuneet. Hämeenlinnalla on tämän vuoden talousarviossaan miljoonan euron varaus hankeyhtiöön ja ratasuunnitteluun osallistumisesta, Riihimäki on päättänyt aiemmin 400 000 eurosta.

Kunnat eivät kuitenkaan joudu maksamaan niin paljon, kuin jossain vaiheessa neuvotteluja vielä näytti. Riihimäen osuudeksi oli pahimmillaan tulossa puolitoista miljoonaa, mutta se asettunee noin 800 000 euroon.

Kuntien rahallista panosta tarvitaan tässä vaiheessa vain suunnittelukustannuksiin. Mahdollinen osallistuminen ratojen rakentamisen rahoitukseen on auki vielä vuosia.

Riihimäki ei halua olla mukana suunnittelemassa sellaista päärataa, joka ei noudattaisi radan nykyistä linjausta. Arkistokuva: Pekka Rautiainen

Riihimäen Sulkko: Siedettävä paketti

Riihimäen kaupunginjohtaja Sami Sulkon sijasta torstain neuvotteluissa oli kaupunginsihteeri Hannu Tuominen. Sulkko kuitenkin kommentoi neuvotteluratkaisua torstai-iltana pikaisen vilkaisun perusteella ”siedettäväksi paketiksi”.

– Vaikuttaa tosin aavistuksen hölmöltä, että uutta, oikaisevaa rataa edes tutkitaan. Kuitenkin tiedetään, että joka tapauksessa nykyinen päärata on laitettava kuntoon. Taloustutkimuksen tuore tutkimus puoltaa nykyistä pääradan linjausta.

Sulkon mielestä ylipäätään ratainvestointien toteuttaminen hankeyhtiöillä on ”äärimmäisen hankala”.

– Parempi olisi, jos valtio toteuttaisi infrapanostukset omalla vastuullaan. Meidän kannaltamme on kuitenkin tärkeintä, että asiat vauhdittuvat eivätkä jää roikkumaan vuosiksi tai vuosikymmeniksi.

Kunnilta ei Sulkon mukaan ehdi kovinkaan paljon kustannuksia ”aktivoitua” ennen kuin esiselvityksen jälkeen on ratkaistu, jatkuuko suunnittelu pääradan nykyisen linjauksen vai uuden oikoradan mukaisesti.

Hämeenlinnan Kenakkala: Ministeriö on tiedotusvastuussa

Hämeen Sanomat ei saanut torstai-iltana haastattelua Hämeenlinnaa neuvotteluissa edustaneelta kaupunginjohtaja Timo Kenakkalalta.

– Ministeriö on nyt tiedotusvastuussa, tiedote odotettavissa huomenna. Kyseessä on neuvottelujen lopputuloksen tiedottaminen, hän vastasi tekstiviestillä.

Tekstiviestikysymykseen siitä, onko Hämeenlinna tyytyväinen, Kenakkala vastasi:

– Neuvottelutulos, rintamamme piti hyvin (Riihimäki, Janakkala, Hämeenlinna)!

Pori esittää poliitikoilleen hyväksymistä

Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen kertoo, että sopimusta jo käsitellyt kaupunginhallitus tulee esittämään valtuustolle sopimuksen hyväksymistä.

Porille on tärkeää, että yhteydet Helsinkiin ja Helsinki-Vantaan lentokentälle nopeutuvat. Osa tuota yhteyttä on myös Porin ja Tampereen välinen rataväli, joka sai jo aiemmin valtiolta 40 miljoonaa euroa tasoristeysten poistamiseen.

Pori ei ole ottanut kantaa pääradan linjaukseen.

Vantaa: Parempi kuin aiemmin vireillä ollut

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen kommentoi sähköpostilla, että ”nyt tehtävä sopimus on Vantaan näkökulmasta parempi kuin aikaisempi edellisellä hallituskaudella vireillä ollut”.

– Nyt päätetään koko suunnittelusta kerralla, esisuunnittelusta aina rakentamissuunnittelun alkamiseen saakka. Aiemmin olisi sovittu vain alkuvaiheen suunnittelun rahoittamisesta.

Viljasta miellyttää, että nyt on mukana kolmen kaupungin (Helsinki, Vantaa ja Tampere) sijasta huomattavasti enemmän kuntia, eli rahoittajia on huomattavasti enemmän.

– Osakassopimus rajoittuu selkeästi vain suunnitteluvaiheeseen, ja jo tässä vaiheessa todetaan, että varsinaisesta rakentamisesta ja sen rahoittamisesta päätetään erikseen. Tämäkin on tärkeätä Vantaalle, selkeä lähtökohta.

Viljasen mukaan on tärkeää, että ”katsotaan eteenpäin tulevaisuuteen ja uskalletaan tehdä myös rohkeita investointeja”. Hän korostaa myös lentokentän läheisen Aviapoliksen alueen merkitystä Vantaalle.

Ensi viikolla ministerivaliokuntaan

Myös STT kertoi myöhemmin torstai-iltana, että nopeiden ratahankkeiden suunnitteluun tarkoitetuista hankeyhtiöistä on päästy sopuun ja että EU-rahoitusta haetaan ensi viikolla. Kunnat ja Finavia ovat tehneet alustavat päätökset, millä maksuosuuksilla kukin lähtee hankkeiden suunnitteluvaiheeseen mukaan.

Hankeyhtiöiden perustaminen edellyttää valtion linjauksen mukaan sitä, että 49 prosenttia pääomasta tulee kunnilta tai muilta toimijoilta. Maksuosuuksista on neuvoteltu lokakuusta lähtien.

Pääradan ja Turun radan hankeyhtiöissä on yhteensä mukana 25 eri kaupunkia ja kuntaa. Toisin kuin aiemmin on ollut esillä, Lohja on mukana vain Turun tunnin junan hankeyhtiössä.

Liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti torstaina, että valtio on mukana hakemassa kuudelle liikennehankkeelle Euroopan komissiolta rahoitustukea. Rahoitusta haetaan Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta (CEF, Connecting Europe Facility).

Ministeriö tiedotti, että valiokunnan kokouksessa 20. helmikuuta ”käsitellään loput CEF-tukea koskevat hankkeet”. Tuo tarkoittaa ainakin isoille ratainvestoinneille haettavia EU-tukia.

Hankeyhtiöistä syntyviä osakassopimuksia käsittelee aikanaan myös talouspoliittinen ministerivaliokunta. HäSa

Lue myös: Pääratayhtiön ratkaisu jätettiin viime tippaan – Filatov: EU-rahojen hakeminen on valtion eikä kuntien vastuulla (6.2.2020)

Lisätty STT:n vahvistus sovusta kello 20.32.

Oikaisu 14.2. kello 9.52: Liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti aamulla 14.2., että mukana hankeyhtiöissä on yhteensä 25 eri kuntaa. Jutussa luki aiemmin, että kuntia olisi 20.

Päivän lehti

28.2.2020