Kanta-Häme

Vaikeat sydäninfarktipotilaat voidaan jatkossa ohjata myös Taysiin

 

Vaikean sydäninfarktin saaneen hoitoon pääsy nopeutuu, kun potilas voidaan jatkossa ohjata Kanta-Hämeestä lähimpään yliopistosairaalaan. Tähän asti vaikeimmat tapaukset on ohjattu suoraan Hyksiin, Meilahden sairaalaan, jossa on ollut valmius välittömiin pallolaajennushoitoihin ja tutkimuksiin.
 
Vastaava valmius on ollut olemassa myös Tampereella, Taysin Sydänkeskuksessa usean vuoden ajan, mutta vasta nyt Kanta-Hämeessä valmistellaan Taysin kanssa aloitettavaa yhteistyötä.
 
Muissa yliopistosairaaloissa vastaava toiminta on juuri käynnistynyt tai käynnistymässä.
 
– Mitä nopeammin potilaat pääsevät hoitoon, parantaa se tuloksia, sanoo Kanta-Hämeen keskussairaalan kardiologian osastonylilääkäri Jukka Luoma.
 
Tays-yhteistyön suurin hyöty potilaan kannalta on se, että osa potilaista pääsee aiempaa nopeammin hoitoon ja ruuhkatilanteissa potilas saadaan ohjattua sinne, missä hoito saadaan nopeimmin aloitettua. Silloin tällöin tulee eteen tilanne, että infarktipotilas joutuu odottamaan toimenpiteeseen pääsyä, koska edellistä potilasta vielä hoidetaan. Henkiä ei Luoman mukaan päällekkäisyyksien vuoksi menetetty.
 
– Toki odotuksen vuoksi sydän saattaa ottaa siipeensä tai infarktista saattaa tulla isompi kuin mitä olisi tullut, jos hoito olisi päästy aloittamaan välittömästi.
 
Hämeenlinnassa sydäninfarktin saanut potilas on saatu karkeasti arvioituna noin puolessatoista tunnissa Meilahteen hoitopöydälle.
 
– Matkoihin menee noin tunti, tietysti paikasta riippuen. Siellä päässä ei mene pitkään, vaan potilas saadaan aika notkeasti ambulanssista tutkimuspöydälle ja toimenpiteeseen, ja alta puolen tunnin tukkeutunut infarktisuoni on useasti jo saatu pallolaajennuksella avattua.
 
Meilahteen on Kanta-Hämeestä viety noin 50 potilasta vuodessa. Valtaosa infarktipotilaista kärsii lievemmästä infarktista, joka hoidetaan jatkossakin nykyiseen tapaan Kanta-Hämeen keskussairaalassa.
 
Ensihoidon käytäntöjä yhtenäistettävä
Sydäninfarktitilanteessa ensihoito on keskeisessä roolissa. Jos ensihoitajat näkevät ottamastaan sydänfilmistä, että potilaalla on meneillään vaikea sydäninfarkti, ottavat he suoraan yhteyden yliopistosairaalaan. Sikäläinen kardiologi päättää, ohjataanko potilas suoraan yliopistosairaalaan, tehdäänkö pallolaajennus vai liuotushoito vai ohjataanko hänet keskussairaalaan jatkohoitoon.
 
– Jatkossa joudumme käyttämään paljon ensihoidon asiantuntemusta siitä, miltä alueilta potilas kannattaa viedä mihinkin suuntaan. Maantieteelliset ja liikenteelliset asiat mietitään jo etukäteen, varmasti kevään kuluessa.
 
Yhteistyön laajeneminen tarkoittaa myös sitä, että ensihoidon käytäntöjä on yhtenäistettävä. Tampereella ja Helsingillä on ollut keskenään hieman erilainen ensihoidon lääkehoitoa koskeva ohjeistus, ja nyt ohjeet alueemme ensihoidolle yhtenäistetään. 
 
Hoitoketjun muutos pudotti kuolleisuutta
Tampereen yliopistosairaalan Sydänkeskuksessa työskentelevä osastonylilääkäri Markku Eskola kehuu, että hoitoketjun huolellisen ohjeistuksen ja kaikkien viiveiden minimoimisen ansiosta sydäninfarktipotilaiden hoidon aloitusta on saatu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella merkittävästi nopeutettua. 
 
Esimerkiksi potilaan sairaalaan saapumisesta kulunut aika pallolaajennukseen on 27 minuuttia, mikä on kansainvälisestikin arvioiden huippuluokkaa.
 
Potilaan sydänfilmi saadaan lähetettyä tarvittaessa päivystävän kardiologin älypuhelimeen ja iPAD:iin, joten hoitopäätökset tehdään nopeasti. Matkan varrelta on karsittu kaikki aikaa vievät välivaiheet pois, esimerkiksi ensiavussa käynti, jolloin vaikea sydäninfarktipotilas siirtyy suoraan Sydänkeskuksen toimenpidesaliin.
 
– Kun vaikean sydäninfarktin hoidossa siirryttiin liuotushoidosta välittömään pallolaajennukseen ja samalla kaikki hoitoketjun viiveet karsittiin, infarktipotilaiden kuolleisuus putosi meillä yli puoleen, Eskola sanoo. (HäSa)
 
 
Lisää aiheesta Hämeen Sanomien Sunnuntaisivuilla.

Päivän lehti

9.4.2020