Kanta-Häme Hämeenlinna

Vaikeuksiin joutuneet pienpanimot ihmettelevät esteiden keksimistä

"Lain ja viranomaisten määräykset ovat koko ajan kuin aave", sanoo forssalaisen pienpanimon Olutmyllyn Mikko Silmälä.
Olutmyllyn Anne ja Mikko Silmälä pullottavat jälleen olutta ja aikovat vielä tänä vuonna kasvattaa tuotantoaan. Kuva: Tapio Tuomela
Olutmyllyn Anne ja Mikko Silmälä pullottavat jälleen olutta ja aikovat vielä tänä vuonna kasvattaa tuotantoaan. Kuva: Tapio Tuomela

Pienpanimoiden tilanteen liittäminen yleiseen alkoholipolitiikkaan herättää ihmetystä pienpanimoissa. Panimoiden vetäjät eivät ymmärrä syitä, joilla niiden myyntioikeutta rajoitetaan.

– Kerrotaan, että etämyynti on laitonta. Samaan aikaa ulkomailta myydään koko ajan suoraan kuluttajille olutta, sanoo forssalaisen Olutmyllyn yrittäjä Mikko Silmälä.

Olutmylly jäi muiden pienpanimoiden tapaan jalkoihin koronakriisissä. Olutmyllyn toinen yrittäjä Anne Silmälä kertoo, että liiketoiminta pysähtyi täydellisesti kolmeksi viikoksi.

– Emme uskaltaneet valmistaa olutta edes varastoon, hän kertoo.

Etämyynti olisi arvokasta

Olutmyllyllä oli suunnitelmia laajentaa tuotantoaan, mutta kriisi leikkasi kuluvan vuoden myyntiä ja hidasti suunnitelmien etenemistä. Ravintoloiden sulkeminen lopetti myynnin niissä kokonaan, mutta samaan aikaan myös myynti kaupoissa laski. Pienpanimoiden oluiden pitäminen hyllyissä vaikeutui.

– Kaupoilla oli muita suuria vaikeuksia pohdittavana, Mikko Silmälä arvelee.

Hän kertoo, että tutuimpien kauppiaiden kanssa he saattoivat sopia oluiden tuomisesta ja hyllyjen täydentämisestä. Koronasulku vaikutti kuitenkin myös kuluttajiin.

– Myös ihmiset varautuivat taloudellisesti ja ostivat halvimpia oluita.

Mikko Silmälä arvioi, että oluen etämyynti olisi voinut olla arvokas toimintatapa Forssan kaltaisessa pienessä kaupungissa toimivalle pienpanimolle. Forssassa ja sitä ympäröivällä maaseudulla olisi saatettu arvostaa paikallisen yrityksen etämyyntiä ja suoria toimituksia.

Lakimuutosta ei edes valmisteltu

Yli puolet kansanedustajista teki keväällä lakialoitteen pienpanimoiden etämyynnin määräaikaisesta sallimisesta. Sosiaali- ja terveysministeriö ei ministereiden lupauksista huolimatta edes käynnistänyt lakimuutoksen valmistelua.

Pienpanimoilla on muutenkin ollut vaikeuksia viranomaisten tulkintojen kanssa. Panimot ovat saattaneet yhteistyöllään menettää veroetunsa. Aluehallintovirasto on saattanut myös uhata ”kioskin” eli oman myyntipaikan menettämisellä.

– Lain ja viranomaisten määräykset ovat koko ajan kuin aave. Joutuu miettimään, tuleeko toiminnasta seurauksia, vaikka laki ei sitä kielläkään, Mikko Silmälä kuvaa tilannetta.

Hän kertoo, että pienpanimona ei uskalla lähteä kokeilemaan toimintatapoja, joihin viranomaiset saattaisivat puuttua. Yritys voi menettää lupansa vaikka olisikin kiistassa oikeassa.

– Mahdollinen tappio vaarantaisi koko toiminnan.

– Joutuu miettimään, tuleeko toiminnasta seurauksia, vaikka laki ei sitä kielläkään, forssalaisen Olutmyllyn Mikko Silmälä sanoo.

Mikko Silmälä kertoo, että toisaalta kysyttäessä viranomaisilta he ovat aina saaneet vastauksen yrittäjäystävällisesti.

– Ei ole viranomaisillekaan helppo työ valvoa, ohjeistaa ja toimia tasapuolisesti.

Myynnistä pois jopa yli puolet

Pienpanimoliiton hallituksen puheenjohtaja Mikko Mäkelä kertoo, että pienpanimot ovat menettäneet koronakriisissä useita kymmeniä prosentteja liikevaihdostaan. Joillakin liikevaihdosta on kadonnut suurin osa.

– Mitä pienempi panimo on, sitä pahemmin koronarajoitukset ovat siihen iskeneet. Ravintolamyynnin menetyksen lisäksi on peruttu tapahtumat, jotka ovat olleet tärkeitä markkinointikanavia pienille panimoille.

Tiettävästi vain kaksi pienpanimoa on toistaiseksi kaatunut tänä vuonna. Mäkelä arvioi, että toisen toiminta olisi loppunut ilman koronaakin. Mikäli jonkinlainen konkurssiaalto tulee, hän odottaa sitä aikaisintaan ensi talvena.

– Nyt on vuoden kiivain myyntiaika. Kun suurin osa pienpanimoista tekee työtä suurella rakkaudella lajiin, taistellaan viimeiseen asti.

Sääntöjä, joita ei ole

Mäkelä sanoo, että pienpanimot toimivat niillä säännöillä, jotka kulloinkin ovat voimassa. Häntä kuitenkin harmittaa, että Suomen viranomaiset antavat ymmärtää olevan sääntöjä, joita ei kuitenkaan ole.

– Etäpalvelu on tullut jäädäkseen tälle alalle.

Pienpanimoliitossa ihmetellään etämyyntialoitteen torppausta. Mäkelä epäilee, olivatko sosiaali- ja terveysministeriöstä esitetyt perustelut oikeat.

– Ministeriössä tehdään liian suojelevaa politiikkaa ja keksitään olemattomia esteitä. On myös herätty kysymään, pitäisikö nämä asiat siirtää sosiaali- ja terveysministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön, Mäkelä sanoo. HÄSA

Kommentti: Pitäisikö päättäjille lukea lakia?

Arno Juutilainen

Kun kiistellään pienpanimoiden toiminnasta, kyse ei itse asiassa ole edes pienpanimoista. ”Vanhoissa juoksuhaudoissa” pelätään vain ja ainoastaan Alkon vähittäismyynnin laillisuutta. Kaikki, minkä epäillään horjuttavan oikeutta valtion monopoliin, torjutaan.

Etämyynnissä pidetään voimassa tilannetta, jossa alkoholilaki, lain perustelut ja käytäntö ovat täydessä ristiriidassa. Suomessa on haluttu pitää yllä ristiriitaista ja laitonta tilannetta monissa muissakin asioissa.

Valtiovalta pyrki vuosikausia estämään käytettyjen autojen maahantuonnin. Verolait piti kerta toisensa jälkeen todeta laittomiksi EU:n elimissä. Ketkuilu ei loppunut tähänkään, sillä lopulta tulli teki omavaltaisia tulkintoja autojen arvonlisäveroista. Kun nämäkin päätökset kumottu, tulli ei halunnut palauttaa veroja. Se väitti vaatimuksia vanhentuneiksi.

Suomeen on myös säädetty uusia veroja, jotka on jo etukäteen tiedetty laittomiksi. Kataisen–Urpilaisen hallitus ryhtyi purkamaan makeisveroa vasta, kun EU:n komissio kehotti sitä siihen suullisesti.

Näyttää, ettei päättäjillä – politiikoilla ja virkamiehillä – ole mitään vastuuta siitä, että he toimivat tietoisesti vastoin EU:n sääntöjä. Herää kysymys, pitäisikö tällainen toiminta sanktioida tai jopa kriminalisoida.

Päivän lehti

19.9.2020

Fingerpori

comic