Kanta-Häme

Vaikka kotikylän ilmapiiri Unkarissa muuttui, Anna-Liisa ja Heikki Jarkko eivät silti aio luopua maailmanparantamisesta

Anna-Liisa Jarkko opiskelee unkaria. Miehensä Heikki pitäytyy enemmän saksassa.

Lammilaiset Anna-Liisa ja Heikki Jarkko innostuivat nelisen vuotta sitten kovasti unkarilaisesta Geresdlakin kylästä, jossa heidän tyttärensä perheineen jo asui.

– Se oli niin ihana alue. Hedelmäpuita takapihalla, ja lampaat vaeltelivat kylän kumpuilevilla rinteillä. Ihastuimme heti maisemaan ja tunnelmaan.

Jarkot ovat eläkkeellä, joten tuntui luontevalta etsiä ja ostaa talo Unkarista. Heille se ei ollut läheskään ensimmäinen muutto ulkomaille, vaan molemmat ovat työskennelleet eri puolilla maailmaa aina Siperiaa, Keniaa ja Tansaniaa myöten.

He ovat myös nopeiden päätösten ihmisiä, joten Unkarin-talokin ostettiin tuossa tuokiossa Geresdlakin kylän tuntumassa olevan kukkulan laelta.

”Suomalaiskylä” Unkarissa

Paikka tunnetaan suomalaiskylänä. Jo 15 vuoden ajan sinne on muuttanut suomalaisia erityisesti Itä-Suomesta, mutta muualtakin.

Jarkoilla on ollut tapana viettää Unkarin-talossaan muutamia kuukausia keväin syksyin. Nyt Anna-Liisa Jarkko pohtii, haluaako enää palata sinne, mutta toteaa sitten, että tietenkin palaa.

Syynä on Unkarin muuttunut ilmapiiri. Avoimuus on poissa. Tilalle on tullut vaikeneminen.

– Pääministeri Viktor Orbán ja hänen Fidesz-puolueensa hallitsevat maata nyt itsevaltaisesti. Puolueella on parlamentissa huomattava enemmistö. Se voi käytännössä yksin päättää, Heikki Jarkko valottaa.

Orbán on toiminut pääministerinä jo vuodesta 2010 alkaen ja vähitellen vankistanut asemiaan. Opposition hajanaisuus on helpottanut vallassa pysymistä.

Maahanmuutto kipeä kysymys

Keväällä pidetyissä parlamenttivaaleissa Fidesz sai äänivyöryn vaaliteemoinaan maahanmuuton, islamin ja EU:n vastustaminen.

Unkari oli vuonna 2015 yksi niistä maista, joihin suuntautui laaja turvapaikanhakijoiden virta. Se oli myös yksi ensimmäisiä, joka rakensi rajalle aidan estämään tuloa.

Ison vaalivoiton jälkeen kansalaisjärjestöt, varsinkin maahanmuuttoon suopeasti suhtautuvat, on pantu ahtaalle. Oppositiota edustava tai riippumaton media on lähes lakkautettu.

Unkarilaiset tuntuvat hyväksyvän tämän tai ainakin vaikenevan siitä. Politiikasta ei puhuta.

Haave suur-Unkarista elää

Etniseltä taustaltaan kansa on pirstaleinen, sijaitseehan se keskellä Eurooppaa. Vuosisatojen kuluessa väkeä on tullut monilta suunnilta, muun muassa Saksasta, Tshekistä ja Puolasta.

Myös romaneja on paljon, ja heitä syrjitään avoimesti. Lisäksi juutalaiset ovat jatkuvasti tikun nokassa.

Orbán antoi taannoin 3,5 miljoonalle ulkounkarilaiselle kansalaisuuden ja sitä myötä äänioikeuden.

– Jossain taustalla vaikuttaa haave suur-Unkarista, maasta, jota ei koskaan ollut. Suuruuden aikaan valtio oli Itävälta-Unkari, Heikki Jarkko taustoittaa.

Vuosisatojen varrella unkarilaiset ovat kapinoineet useasti. Kansannousut on aina lyöty, viimeksi sen teki Neuvostoliitto 1956.

”Meitä pidetään toisinajattelijoina”

Geresdlakin kylä on saksalaisalueella. Jarkot puhuvat sujuvasti saksaa, joten sillä he ovat pärjänneet.

Silmät ovat avautuneet sitä myöten, kun Anna-Liisa Jarkon unkarinopinnot ovat edenneet.

– Meidän kylässämme on vähävaraisia perheitä, joita ei jostain syystä haluta auttaa. On ihmisiä, joille ei anneta töitä. Ei kerrota miksi. Näyttää siltä, että syyksi riittää jokin aikaisempien sukupolvien teko, ehkä kuuluminen kommunistiseen puolueeseen.

– Olemme halunneet auttaa ja antaa töitä silloin, kun niitä on. Meitä pidetään outoina ja suomalaistenkin keskuudessa toisinajattelijoina.

Varsinkin maaseudulta nuoret lähtevät muualle Keski-Eurooppaan töihin.

– Saksaa opiskellaan, lähdetään Itävaltaan tai Saksaan töihin eikä palata. Vanha väki jää haaveilemaan suur-Unkarista. Kaikki muuttuu rahaksi, emmekä voi sitä estää, Anna-Liisa Jarkko kiteyttää.

Jarkot tulkitsevat nyt vallitsevaa ilmapiiriä niin, että jotain pelätään.

– Ehkä pelkona on paluu entiseen, siis nykyisen Venäjän valtapiiriin. Toisaalta myös EU:ta vastustetaan. Siksi äärinationalistit saavat niin vahvaa kannatusta.

Kyläyhdistyksen aktiiveja

Puolan poliittinen tilanne on samantyyppinen.

EU-skeptinen ja konservatiivinen Laki ja oikeus -puolue hallitsee maata. Se ajaa muun muassa tiukennuksia aborttioikeuteen ja on pyrkinyt eroon oikeuslaitoksen riippumattomuudesta.

– Siellä kansa kuitenkin lähtee kaduille osoittamaan mieltä, mitä Unkarissa ei haluta tai uskalleta tehdä. Unkari vaikuttaa menetetyltä. Puolalla on vielä toivoa.

Pessimistisistä puheista huolimatta Jarkot aikovat palata taas keväällä Unkariin.

– Kuulumme Geresdlakin kyläyhdistykseen. Tuomme siellä esille ideoitamme, vaikkeivät ne saa kannatusta.

Anna-Liisa Jarkko esitti taannoin, että paikallisilla Höyrypulla-festareilla olisi myös kansainvälistä solidaarisuutta edustava Maailma kylässä -pöytä.

– Kaikki vaikenivat. En saanut kannatusta. Emme kuitenkaan luovuta.

Hän siteeraa unkarilaisen runoilijan Endre Adyn runosta ”Purosta valtamereen” säettä:

”Tahdon, koska tämä on murheellista uhkarohkeutta.

Tahdon, koska maailma on ihmeellinen:

Lähteä purona matkaan

ja päätyä suureen valtamereen.”

Unkari

Noin 10 miljoonaa asukasta.

Heistä romaneja arvioidaan olevan 1–2 miljoonaa. Heitä ei kuitenkaan tarkoin tilastoida.

Asukkaista noin 50 prosenttia on katolisia ja 15 prosenttia kalvinisteja.

Rajanaapurit ovat Romania, Slovenia, Slovakia, Kroatia, Serbia, Ukraina ja Itävalta.

Euroopan unionin ja puolustusliitto Naton jäsenmaa.

Pääkaupunki Budapest, jossa noin 1,8 miljoonaa asukasta.

Muita kaupunkeja Debrecen, Pécs, Eger, Miscolc.

Unkari on suosittu matkailukohde, jossa kiinnostavat Budapestin lisäksi mm. maaseutumaisemaa hallitsevat ruohoarot eli pustat.

Balaton on Keski-Euroopan suurin järvi, Fertonin ja Horthhobagy Pusztan kansallispuistot ovat Unescon maailmanperintökohteita.

Hämeenlinnan ystävyyskaupunki Unkarissa on Püspökladány.

Unkariksi maan nimi on Magyarország.