Kanta-Häme

Vaikuttajaraati ideoi, lautakunta päättää

Yhdellä sanalla: innostunut, voi kuvata Pipsa Häkkistä, joka aloittaa ikäihmisten vaikuttajaraadin puheenjohtajana vuodenvaihteessa.

Vaikuttajaraateihin saattoi syksyllä ilmoittautua kuka vain hämeenlinnalainen tai jopa kesäasukas. Yli 270 kaupunkilaista kansalaisvaikuttaminen kiinnosti niin paljon, että he halusivat mukaan raateihin. Raateja on viisi ja niiden toimialat noudattelevat lautakuntajakoa.

Vaikuttajaraadit korvaavat poliittisesti valitut aluetoimikunnat, jotka kompastelivat byrokratiaan, rahapulaan ja siihen, että toimenkuva oli epäselvä.

Ensimmäistä kertaa raadit ovat koolla tammikuun lopulla. Yhteisen kokouksen alkajaisiksi talous- ja hallintojohtaja Ismo Uusitalo ottaa niiltä luulot pois kertomalla kaupungin taloustilanteesta.

Pipsa Häkkinen ei tosin halua vahvistaa tuota negatiivissävytteistä heittoa.

– On erittäin hyvä, että raadit saavat alkajaisiksi tietoa kaupungin strategiasta, visioista ja taloudesta. Myös arvot ovat tärkeät. Ne pitäisi tuntea kaikilla tasoilla, ei ainoastaan ylätasolla.

Alan asiantuntijoita

Häkkinen saa johdettavakseen ikäihmisten vaikuttajaraadin, jossa on noin 40 jäsentä. Ikäjakauma poikkeaa muista raadeista, sillä noin 70 prosenttia raadin jäsenistä on vähintään 61-vuotiaita.

– He ovat ikäihmisten asioiden asiantuntijoita, sillä useimmilla lienee kokemusta ainakin omaisten tai ystävien kautta ikäihmisten palveluista.

Mukana on myös erilaisten järjestöjen edustajia ja vapaaehtoistyötä tekeviä ihmisiä.

– Se on hyvä. Näin saadaan esille erilaisia näkemyksiä, ihan ruohonjuuritasolta ja myös kolmannelta sektorilta, jonka apua kunnat yhä enemmän tarvitsevat selviytyäkseen velvoitteistaan.

Vaikuttajaraati ei päätä

Kehitysjohtaja Tarja Majuri muistuttaa, etteivät raatilaiset ole päätöksentekijöitä, vaan heiltä odotetaan aloitteita ja ideoita.

– Raadeilta voidaan myös pyytää lausuntoja ajankohtaisista asioista.

Pipsa Häkkinen toivoo, että raadit saisivat ajantasaista tietoa asioiden valmistelusta pystyäkseen antamaan ideoitaan. Samoin hän toivoo asioiden käsittelyn olevan läpinäkyvää.

– Puheenjohtaja voi toimia kuriirina raadin ja lautakunnan välillä. Ajatuksena on, että hän on tiiviisti yhteydessä lautakuntaan päin. Olisi hyvä, että tieto kulkisi horisontaalisesti virkamiesten, lautakunnan ja vaikuttajaraadin välillä.

Parannusta pienelläkin rahalla

Toivomuksena myös on, että vaikuttajaraateja ei ainoastaan kuulla, vaan myös kuunnellaan, vaikka päätökset tehdäänkin poliittisesti valituissa lautakunnissa.

– Ruohonjuuritasolta on mahdollista saada esille ideoita siitä, miten palveluita voitaisiin parantaa pienelläkin rahalla.

Esimerkiksi se, että kaikki hakemuslomakkeet löytyisivät kaupungin nettisivuilta, lienee suhteellisen helppo toteuttaa.

Sosiaalityötä Tampereen yliopistossa opiskeleva Pipsa Häkkinen on tehnyt alan töitä. Takavuosilta hänellä on samasta opinahjosta sosiaaliturvan opetusjaostosta sosionomin arvo.

Hän arvioi, että suurella osalla vanhuksista asiat ovat kohdallaan. Muistisairaat ja toisaalta omaishoitajien jaksaminen kuitenkin huolestuttavat.

– Kun laitoshoitoa puretaan, kotihoitoa pitäisi lisätä vastaavasti. Ihminen, tässä tapauksessa vanhus, on tärkein. (HäSa)

Päivän lehti

2.4.2020