Kanta-Häme

Vain aikuisten leikkeihin

Joku katsoo jääkiekkoa tai käy jalkapallopeleissä. Leena Hannukkala rakentaa kolmea nukkekotiaan.

– Halvempaa tämä on kuin jääkiekon seuraaminen, ja tästä jää myös jotain talteen, hän sanoo.

Hannukkala aloitti nukkekotien rakentelun vuonna 2010. Samalla alkoi blogin pitäminen aiheesta.

– Olen kasvanut maalaistalossa ja tottunut tekemään isoja töitä. Olen aina myös harrastanut työnteon ohella.

Hannukkala päätyi kunnostamaan suuritöisiä huonekaluja, ja kun hän sai ne valmiiksi, tytär ehdotti, että seuraavaksi hän voisikin alkaa tekemään nukketaloa.

Nyt taloja on kolme: Hannukkalan kotitaloa jäljittelevä talo, Taitelijan talo ja Takapihan talo.

Ensimmäisenä rakentui Hannukkalan talo, jonka asukkaina on nukkeversioita 1950-luvulla siellä oikeasti eläneistä ihmisistä. Huonekaluja ja sisustusta on jäljitelty oikeista kalusteista.

Hannukkalassa asui 4 sisarusta, jotka elivät kaikki yksin. Myös Leena Hannukkalan miestä, pientä Matti-poikaa, jäljittelevä nukke löytyy kyläilemästä talosta.

– En tee nukketaloja kesällä, tämä on talvikauden leikkiä.

Hannukkala raottaa Taitelijan talon vasemmalla puolella olevaa punaista seinää. Oven yläpuolelle kiinnitetyssä kyltissä lukee ”Honolulu – Iloa poikkeaville”.

– Tästä olisi voinut tulla yhtä hyvin kukkakauppa. Ei tullut.

Paikalle tuli bordelli. Tai kuten sitä blogissa kutsutaan: miesten palvelutalo Honolulu.

Honolulua pitää Madam Mailis, jolla on tarkka kirjanpito asioista. Vastaanoton seiniltä löytyy mitä mielikuvituksellisinta sisältöä: ruoskia, käsirautoja ja tietenkin dildoja kevään muotiväreissä.

Talossa työskentelevien tyttöjen pitsivaatevarasto on laaja. Kaikki on tietenkin minikokoista.

– En ole ikänä käynyt oikeassa bordellissa, joten joitain yksityiskohtia täytyi keksiä itse.

Idea miesten palvelutalosta syntyi, kun Taiteilijan talossa viihtyville naisille piti keksiä työpaikka. Palvelutalo tuntui luonnolliselta.

Hannukkalalla on vielä kolmaskin talo, jonka rakennustyöt ovat kesken. Sen toisessa päädyssä on tyrmä, jossa Harry Potter -maailman hahmot viihtyvät synkissä oloissa.

Nukketaloissa viehättävintä on se, mitä kaikkea roskasta voi saada. Ulkomailla ollaan oltu eniten kiinnostuneita Hannukkalan rakentelemista kaapeista, joiden runkona on vessapaperirullan hylsy.

Kävijöitä blogiin tulee ympäri maailmaa: muun muassa Australiasta, indonesiasta ja Amerikasta. Kommentit ovat eri kielillä, mutta käännöspalvelu auttaa. Suomalaisetkin harrastajat pitävät yhteyttä blogien kautta, ja tavaraa vaihdellaan.

Hannukkala ei ole ollenkaan mustasukkainen ohjeistaan.

– Minun blogissani ajatuskin on ennen kaikkea näyttää, mitä kaikkea olen tehnyt ja miten tavarat on tehty. Jotkut keskittyvät hahmojen tarinaan, mutta minulle tärkeintä on tekoprosessi. En usko, että taloni tulevat koskaan valmiiksi.

Nukkekodin tavaroiden rakennusaineet ovat mitä mielikuvituksellisimpia: Kuulakärkikynästä saa termospullon, paperinpidikkeestä käsilaukun. Visakoivuisia huonekaluja saa hioa pitkään. Haulikon hylsyistä taas muodostuu mehumaija.

Kynsilakka on monessa paikassa korvaamatonta. Pienistä eristysmuovista syntyvät minikokoiset kondomit miesten palvelutalon asiakkaille.

Pienienkin kalusteiden tekeminen vie aikaa. Melko yksinkertainen televisio vie useamman illan.

– En tiennyt, että pystyn tekemään näin pieniä asioita.

Pinsetit ja suurennuslasi ovat puuhassa välttämättömiä.

– Eniten nautin siitä, kun voin tehdä jonkin kokonaisuuden valmiiksi ja asetella sen nukketaloon. Hannukkalan talon kylmähuone, joka on kokonaan viinilaatikkoon rakennettu osuus, on ehkä lempikohtani.

Lapsenlapset eivät saa koskea Hannukkalan nukketaloihin. Ne ovat vain aikuisten leikkeihin. HÄSA

Blogi löytyy osoitteesta www.pienitalo.blogspot.fi

Nukkekodin suhde on 1:12.

Nukkekotiin ei kannatta kuitenkaan käyttää aineina mitään elintarvikkeita