Hämeenlinnan ortodoksisen kirkon kosteusvauriot korjataan. Seurakunta on etsinyt jo kuukausia uusia tiloja niin Suomenkasarmilta kuin Visahovistakin, mutta tilaa on ollut liikaa ja se on ollut liian kallista.
Seurakunnan vt. kirkkoherra Jonas Bergenstad on tyytyväinen, kun tilakysymykset lopulta ratkesivat. Kaurialassa Erottajakadulla oleva kirkko on ollut käyttökiellossa jo marraskuun puolivälistä lähtien. Seurakunta on kokoontunut käyttökiellon ajan Matti Alangon kadulla olevassa seurakuntakodissaan.
– Seurakunnassa on eletty ahdistavia aikoja ja moni on ollut jo pitkään kyllästynyt ongelmiin. Nyt meillä on taas selkeä suunta, Bergenstad sanoo.
Kirkko asetettiin käyttökieltoon marraskuun puolivälissä, kun sen tiloissa todettiin mikrobiepäpuhtauksia. Kun kunto- ja sisäilmatutkimukset saatiin lopulta valmiiksi, ei tilanne ollutkaan niin paha kuin etukäteen pelättiin.
– Kirkon kellarissa on ollut kosteusvaurio ja se on aiheuttanut sisäilmaongelmia. Suurimmat ongelmat ovat kuitenkin rajoittuneet juuri kellariin. Kirkkosalissa ollut huono sisäilma on kulkeutunut saliin kellarista putkia myöten. Salin sisäilma on ollut vain satunnaisesti huono, Bergenstad kertoo.
Ortodoksien vuonna 1962 valmistunutta kirkkoa alettiin korjata nopeasti niin, että Hämeenlinnan ortodoksit pääsisivät viettämään kirkkovuotensa tärkeintä juhlaa, pääsiäistä, tuttuihin tiloihin. Ennen pääsiäistä kirkko ainakin putsataan ja kellari alipaineistetaan. Remontin jatkosta ei ole vielä tarkkaa tietoa.
– Remontista tulee joka tapauksessa suuri, sillä kirkosta on korjattava esimerkiksi perustukset ja välipohjat. Meillä on kolme eri korjaustapaehdotusta, joiden hinnat vaihtelevat 300 000 eurosta 800 000 euroon. Tavoitteenamme on valita vielä tämän vuoden aikana rakennuttajakonsultti hoitamaan työtä, Bergenstad sanoo.
Homeisessa kellarissa on ollut kirkon tekniset tilat ja esimerkiksi seurakunnan paperiarkisto, jonka kohtalosta ei ole vielä tietoa.
Ortodoksisella seurakunnalla on pääkirkon lisäksi seurakuntakoti Matti Alangon kadulla ja Ahveniston kirkko, jota käytetään kesäisin.
– Ahveniston kirkon aukioloa olisi järkevää pidentää. Ainakin remontin aikana me tarvitsemme tilaa lisää, Bergenstad huomauttaa.
1906 perustettu Hämeenlinnan ortodoksinen seurakunta lakkaa näillä näkymin olemasta, jos kirkollishallitus päättää tiistaina fuusioida Hämeenlinnan, Lahden ja Turun ortodoksiset seurakunnat. Näin 1000 jäsenen Hämeenlinnan seurakunta yhdistettäisiin Turun seurakuntaan.
– Hämeenlinnassa pidetään vieraana ajatuksena fuusioimista Turun seurakuntaan, kun Tampereen kanssa on ollut jo pitkään yhteistyötä, Bergenstad sanoo.
Kirkkoherra ei osaa vielä sanoa, miten fuusioiminen tulee jatkossa vaikuttamaan seurakunnan tilakysymyksiin.
– Tulevaisuus näyttää, mitä me tulemme tekemään esimerkiksi seurakuntakodin kanssa, Bergenstad pohtii. HäSa
Ortodokseilla on kaksi kirkkoa
Ortodoksien pääkirkko eli Pyhien Aleksanteri Nevskin ja Johannes Krysostomoksen kirkko sijaitsee Kaurialassa vanhan hautausmaan vieressä.
Kirkon on suunnitellut arkkitehti Mika Erno vuonna 1962.
Pieni puinen Rantatorin kirkko purettiin 1960-luvulla. Muun muassa kirkon ikonostaasi on nykyisessä pääkirkossa.
Nykyinen Kumppanuustalo oli alun perin venäläinen varuskuntakirkko. Siviilit kävivät Rantatorin kirkossa.
Venäläisvallan symbolina pidetty varuskuntakirkko toimi 1920-luvun alusta lähtien kirjastona.
Ahveniston ortodoksinen kirkko eli Pyhän Johannes Kastajan mestauksen kirkko valmistui vuonna 1894.
Ortodokseilla on ollut vuodesta 2007 toimintakeskus Forssassa.
Hämeenlinnan seurakuntaan kuuluu Forssa, Hämeenlinna, Hattula, Humppila, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Somero, Tammela, Urjala ja Ypäjä.
1906 perustetun seurakunnan jäsenmäärä on 1000 henkeä.
