Tarja Filatov tutkii puuvillahansikkain 1940-luvun koululaukkua Museo Skogsterissa. Vierestä seuraa kaupunginmuseon tutkija Saija Sillanpää.
Kanta-Häme Hämeenlinna

Vain pieni osa museoesineistä pääsee katseiden keskelle – Poliitikkojen ”Indiana Jones” Tarja Filatov tutustui museotyöhön

Hämeenlinnan kaupunginmuseo taltioi esineitä ja tarinoita niiden takaa koko ajan. Museon työhön tutustunut Tarja Filatov (sd.) on poliitikko, joka on hipsuttanut pensselillä esiin keskiaikaisen kylän rakenteita Englannissa.

Käytetty työessu ei herätä monessa ihmisessä kummoisiakaan tuntemuksia.

Jos sitä on pidetty yllä aikoinaan Rauhankadulla 1929–1968 toimineessa Höyhensaaren synnytyssairaalassa, alkavat monella hämeenlinnalaisella muistot tulvia.

– Tärkeintä ei ole aina tavaran ikä, vaan siihen liittyvä tarina, tutkija Saija Sillanpää kertoo Museo Skogsterissa.

Hämeenlinnan kaupunginmuseon varastossa on noin 40 000 esinettä 1900-luvun alun naisten pikkuhousuista alkaen. Esineistä vain pieni osa päätyy näyttelyyn saakka.

– Esineet muun muassa numeroidaan, kuvataan ja luetteloidaan. Niistä kerätään myös taustatietoa. Osa esineistä pääsee näyttelyyn vasta toisen raakkauksen kautta, Sillanpää sanoo poliitikko Tarja Filatoville (sd.).

 

 

Filatov oli keskiviikkona Museo Skogsterissa ”työharjoittelussa”.

Hän osallistui valtakunnalliseen Kutsu poliitikko museoon -kampanjaan, jonka tarkoituksena on esitellä päättäjille museoalan monisyistä työtä.

– Arjessa ei voi nähdä, minkälaista kulttuurihistorian vartioimista museoissa tehdään, Filatov toteaa, ja tutkiskelee samalla 1940-luvun koululaukkua puuvillahansikkaat käsissään.

Koululaukun on omistanut siihen 18.3.1949 kirjoitetun tekstin perusteella Raija Mattila.

Filatov ei ole ensimmäistä kertaa menneen maailman äärellä. 1980-luvun alussa hän oli kesätöissä arkeologisilla kaivauksilla Englannissa Cheltenhamissa.

– Olin arkeologian peruskurssilla Nottinghamin yliopistossa. Se oli lapio- ja ämpärityötä, välillä hipsuteltiin pienellä pensselillä. Haimme keskiaikaisen kylän pohjarakenteita.

 

Museoala on nosteessa, mutta palkkausta ovat parjanneet aktiivisesti Museoalan ammattiliitto ja Akavan Erityisalat.

Mikä olisi sopiva palkka museotyöntekijälle, ”museotettiläinen” Tarja Filatov?

– Varmasti enemmän, kuin mitä työntekijät saavat. Matala palkka ei ole vain suomalaisten museotyöntekijöiden ongelma. Sen enempää en ota asiaa kantaa, entinen työministeri Filatov sanoo.

Akavasta saatujen tietojen mukaan museoalan asiantuntijatehtävien (ylempi korkeakoulututkinto) lähtöpalkka on noin 2300 euroa.

Alan ammattiliitot ovat kiinnittäneet huomiota alan opiskelijoiden vähimmäispalkkoihin, joissa käytäntö on ollut kirjavaa Akavan Erityisalojen neuvottelupäällikön Jaakko Korpisaaren mukaan.

– Harjoittelupalkan pitäisi vähintään olla 1089 euroa, että työttömyysturva täyttyisi. Ei ole työehtosopimuksen mukaista, jos harjoittelija joutuu työskentelemään sijaisena harjoittelijapalkalla.

Korpisaaren mukaan tämän hetkinen tilanne on, että ammattiliitot ovat saaneet antaa palkkauksesta risujen lisäksi myös ruusuja suomalaisille museoille.

 

Museoalan ammattiliiton puheenjohtajan Susanna Sääskilahden mukaan yleisesti ottaen alan palkkauksessa on vielä tekemistä.

– Asiantuntijatehtävät ovat vaativia yleiseen palkkatasoon nähden. Harjoittelupalkat ovat puolestaan poskettoman huonoja. Se on valitettavasti globaali ilmiö.

Sääskilahden mukaan palkan pitäisi näkyä työssä, jossa omalta osaltaan lisätään paikkakunnan mielenkiintoa ja kiinnostusta muillekin kuin turisteille.

Alan palkkatilanne ei ole ainakaan selkiytymässä, sillä vireillä ovat museolain ja museoiden valtionrahoitusten uudistamiset, joiden on tarkoitus astua voimaan vuonna 2020.

Hallituksen esitys eduskunnalle arpajaislain muuttamisesta aiheuttaisi toteutuessaan Veikkauksen edunsaajien rahoitukseen 55–145 miljoonan euron loven.

Se tarkoittaisi 5,5–14,5 prosentin vähennystä muun muassa tieteen, taiteen, kulttuurin, liikunnan ja urheilun rahoitukseen.

Uudistuksen myötä Museovirasto keskittyy kulttuuriympäristötyössä vain valtakunnallisesti merkittäviin kohteisiin.

Jos maakuntamuseoon ei tule alueellista vastuumuseota, kulttuuriympäristön viranomaistehtävät saattavat siirtyä jonkin toisen alueen vastuulle. HäSa

Poliitikko museossa

Museot ovat tutustuttaneet 27.8–31.8. poliitikkoja museotyöhön.

Kampanja on käynnissä kolmatta kertaa.

Tarkoituksena on tehdä näkyväksi museoiden toimintaa kulissien takana ja selventää museoverkoston yhteiskunnallista merkitystä.

Teemaviikkoon osallistuva poliitikko pääsee kokeilemaan museotyötä käytännön tasolla.

Kampanjan teemana Tunne kulttuuriperintösi.

Suomen museoliiton koordinoimaan tapahtumaan osallistuu noin 70 poliitikkoa 30 museossa.

Museo Skogsterin poliitikkovieraita: Tarja Filatov, Johannes Koskinen, Sari Myllykangas ja Sari Rautio.

Hyvä tietää

Hämeenlinnan kaupunginmuseon kokoelmissa on noin 40 000 esinettä, josta valtava osa tekstiiliä.

Kokoelmista suosituimpia ovat vanhat valokuvat.

Museo kaipaa kokoelmiinsa sodanaikaista arjen esineistöä – ja tarinoita niistä.

Esineitä ei pidä toimittaa museoon sekalaisina laatikoina. Museo ei myöskään osta huutokaupoista.

Museo tallentaa tarinoita koko ajan. Tämä hetki on jo huomenna historiaa.

Museossa koululaisryhmät voivat vierailla ilmaiseksi.

Museon varastoon ei pääse heppoisin perustein: sen on liityttävä tutkimustyöhön tai näyttelyn tekemiseen.

Katso video

www.hameensanomat.fi

Muokattu 31.8.2018 kello 10.58: Akavan Erityisalojen neuvottelupäällikön Jaakko Korpisaaren työnantajan nimi korjattu.

Tuoreimpia artikkeleita