Kanta-Häme

Vain toteutuneiden tuntien mukaan

Tuntiperusteiseen päivähoitomaksuun siirtyminen saattaisi monissa perheissä alentaa päivähoidon kustannuksia.

Nykyisessä maksujärjestelmässä jo keskimääräisillä tuloilla maksetaan ylintä päivähoitomaksua.

Monissa kunnissa käytetyt osapäiväisen ja osa-aikaisen hoidon maksut johtavat siihen, että päivähoidosta peritään täysimääräinen maksu.

Siirtymäaikaa muutama vuosi

Päivähoitomaksuja aiotaan korottaa työryhmän päivähoitomaksua koskevan esityksen mukaan siten, että korotus kohdistuu suurituloisiin.

Mikäli tuntiperusteinen laskuttaminen hyväksytään eduskunnassa, tulisi se todennäköisesti voimaan vuonna 2017.

Sitä, keitä suurituloisilla tarkoitetaan ja millaisella aikataululla asia ylipäänsä etenee, ei selvinnyt torstaina. Hämeen Sanomat ei yrityksistä huolimatta tavoittanut opetusministeri Krista Kiurua.

Työryhmän esitys on tällä hetkellä lausuntokierroksella, jonka jälkeen hallitus päättää millaisen esityksen se antaa siitä eduskunnalle.

Lakimuutosta odotellaan

Tuntiperusteiseen taksaan siirtymistä on pohdittu Hämeenlinnassa jo usean vuoden ajan. Suunnitelmat ovat kaatuneet tietokonepohjaisen järjestelmän puutteeseen.

– Tällä hetkellä se tarkoittaisi huomattavaa määrää manuaalista lisätyötä, eikä siihen tällaisilla työvoimaresursseilla ole mahdollisuutta, sanoo varhaiskasvatuspalveluiden tilaajapäällikkö Seija Mäkinen.

Hämeenlinnassa odotellaankin mahdollista varhaiskasvatuslain muutosta, jossa tuntiperusteinen laskutus on yksi vaihtoehto.

– Säästösyistä emme halua tehdä turhaa työtä, sillä kunnille muutos maksaa aina. Pahimmassa tapauksessa joutuisimme maksamaan uuden järjestelmän kehittelijälle kahteen kertaan.

Päivähoitomaksut nousevat indeksitarkistuksen mukaisesti ensi kesänä myös Hämeenlinnassa. Summa määräytyy perheen koon ja tulotason mukaan.

Elokuun alusta alkaen korkein maksu on 283 euroa kuukaudessa.

Pitkät hoitojaksot kuriin

Varsinaiseen hoitoaikaan suhteutettua maksua harkittiin, sillä sen arveltiin katkaisemaan joidenkin lasten hyvinkin pitkiä yhtenäisiä hoitojaksoja vuorohoidon puolella.

Seija Mäkisen mukaan usean työssäkäyvän lapsen hoitojakso on päivittäin jopa 12 tuntia.

– Sellaisessa tilanteessa esimerkiksi toisella paikkakunnalla pendelöivän vanhemman tilanne on epätasa-arvoinen verrattuna esimerkiksi kotikaupungissa työskentelevään naapuriin.

Vaatii tarkkaa ennakkosuunnittelua

Hallitusohjelman mukaisesti päivähoitojärjestelmää on tarkoitus kehittää syrjäytymistä ehkäisevänä ja perheille joustavampana palveluna.

Se, mitä joustavuus käytännössä tarkoittaa, vaihtelee sen mukaan, keneltä kysytään.

Ainakaan Mäkinen ei ole vakuuttunut tuntiperusteisen järjestelmän toimivuudesta.

– Tuntiperustainen laskutus edellyttää perheiltä tiukkaa sitoutumista ja ennakkotietojen toimittamista päivähoitoon. Ei se ihan yksinkertainen asia ole.

Mäkinen uskoo, että asiakkaiden haikailema malli onkin eri kuin hallituksen tarkoittama.

– Jos lapsen tuo hoitoon kymmeneltä ennalta sovitun aamukahdeksan sijaan, ei kahta tuntia voi siirtää aamulta iltapäivälle. Sellaisen henkilöstön liikutteluun ei ole mahdollisuuksia. (HäSa)