Kanta-Häme

Vain yksi maantie kunnostetaan Hämeenlinnan seudulla tänä vuonna

Hämeenlinnan seudulle osuu ennakkotietojen mukaan vain yksi tienkunnostuskohde täksi vuodeksi. Uudenmaan ely-keskus aikoo uudistaa Mallinkaistentien Janakkalassa.

Mallinkaistentie on niin sanottu sop-tie eli soratie, joka on saanut pintaansa ohuen bitumikerroksen.

– Sop ei ole varsinaisesti päällyste, vaikka kauempaa katsottuna sop-tiet näyttävätkin päällystetyiltä, sanoo kunnossapitopäällikkö Pekka Rajala Uudenmaan ely-keskuksesta. Uudenmaan ely vastaa myös Kanta- ja Päijät-Hämeen tieasioista.

Sop-tiet ovat Rajalan mukaan valtakunnallisesti iso ongelma.

– Ne ovat reikiintyneet voimakkaasti, koska päällyste on erittäin ohut ja sen paikkaaminen on vaikeaa. Reiät ovat tien sorakerroksessa.

Kanta-Hämeessä ongelmateitä

Rajala kertoo, että Uudenmaan ely-keskuksen alueella on surkeakuntoisia sop-teitä erityisesti Kanta-Hämeessä. Etenkin Janakkalassa niitä on useita.

Ely-keskus pyrkii eroon sellaisista huonokuntoisista sop-teistä, joissa liikennettä on vain vähän. Niitä muutetaan takaisin tavallisiksi sorateiksi. Tie, jolla kulkee vain 100–150 ajoneuvoa vuorokaudessa katsotaan niin hiljaiseksi, että se toimii soratienäkin.

– Toisaalta meillä on sorateitä, joilla ajaa 300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tällainen on esimerkiksi Rimmiläntie Hämeenlinnassa.

Rimmiläntien päällystämisestä on olemassa suunnitelmat, mutta tienparannuksen aikataulusta ei ole mitään tietoa. Ely-keskuksella ei ole rahaa toteuttaa tienparannusta.

Sop-teiden muuttaminen sorateiksi ei koske Janakkalan Mallinkaistentietä. Siellä on Rajalan mukaan liikennettä sen verran, että tietyyppi pysyy nykyisellään.

Sop-tiestä soratie Rengossa

Rajala sanoo, ettei ely-keskuksella ole olemassa mitään varsinaista suunnitelmaa sop-teiden muuttamiseksi sorateiksi.

– Mutta olemme kyllä kartoittaneet huonoimpia kohteita. Viime vuonna jouduimme purkamaan yhden sop-tien, koska se oli niin huonossa kunnossa, ettei sitä pystynyt enää paikkaamalla pitämään kunnossa.

Rajala viittaa Rengon Pyntiöntiehen, joka siis muutettiin syksyllä soratieksi. Tie kulkee Ahoisten kylästä Kaloisiin.

Sop-teitä rakennettiin Rajalan mukaan erityisesti 1990-luvulla, ja ajatuksena oli tehdä edullisesti sellaisia teitä, jotka eivät pölyä.

Rajalan mukaan niiden ei ajateltukaan kestävän kauempaa kuin viisi vuotta. Tiemäärärahat eivät kuitenkaan ole riittäneet sop-teiden uusimiseen. Kunnostusrahat ovat nykyään huomattavasti matalammalla tasolla kuin 1990-luvulla.

Uusia sop-teitä ei rakenneta

Uusia sop-teitä ei enää yleensä tehdä. Rajalan mukaan se ei olisi järkevää, sillä sellaisen rakentaminen maksaa lähes yhtä paljon kuin huomattavasti paksumman ja kestävämmän pab-tien.

Pab tarkoittaa pehmytasvalttibitumia. Pab-tien päällysteen paksuus on vähintään viisi senttiä, kun taas sopissa bitumipinta on alle sentin paksuinen. Pab-tien ikä on 15 vuotta.

– Jos sop-pinta otetaan pois ja siihen laitetaan pehmytasfalttibitumi päälle, kilometrihinta on 60 000 euroa, Rajala sanoo.

Sop-tien muuttaminen sorapintaiseksi ei ole ilmaista sekään. Se maksaa 25 000–30 000 euroa.

Rajala huomauttaa, että ely-keskus on saanut positiivistakin palautetta sen jälkeen, kun sop-tie on muutettu soratieksi.

– Sorateitä pystytään pitämään helpommin kunnossa, koska pintaa pystytään lanaamaan.

Pölyäminen ei ole Rajalan mielestä suuri ongelma tiellä, jossa liikennettä on vain vähän. (HäSa)

Päivän lehti

2.4.2020