Kanta-Häme Hämeenlinna

Vainon alla räpistelevä pieni ihminen on pääosassa vain SMP:n mainonnassa – Katso vaalimainoksia menneiltä vuosikymmeniltä

Hämeen Sanomien vaalimainonnan lennokkaimmat heitot löytyvät lehden omista ilmoituksista.

Kovin moni lehti on tuskin patistellut ihmisiä uurnille yhtä tarmokkaasti kuin Hämeen Sanomat. Ei riitä, että lehti hätisteli äänestämään, vaan se houkutteli äänestämään nimenomaan kokoomusta.

Vain viisi kuukautta ennen talvisodan syttymistä kesäkuun lopussa vuonna 1939 Hämeen Sanomat kehotti koko sivun leveydeltä ihmisiä äänestämään kokoomusta ja torjumaan näin uhkaavan vasemmistovaaran. Vaalipäivänä lehti vielä muistutti, että “jo tänään äänestät kokoomusta”.

Lehden ylenpalttinen julistus ei kannattanut niin paljon kuin Hämeen Sanomissa varmasti toivottiin. Sosialidemokraatit saavuttivat nimittäin vuoden 1939 vaaleissa Suomen itsenäisyyden ajan suurimman paikkamääränsä, 85. Myös maalaisliitto ja kokoomus lisäsivät paikkalukujaan, mutta suurimman tappion kärsi Isänmaallinen kansanliike.

 

Suomessa järjestettiin ensimmäiset sodanjälkeiset eduskuntavaalit 17.-18. maaliskuuta vuonna 1945 . Äänioikeusikäraja laskettiin 21 vuoteen. Äänestysaktiivisuus nousi ennätyksellisen suureksi, sillä äänestämässä kävi lähes 75 prosenttia äänioikeutetuista.

Tämän jälkeen äänestysprosentit hipoivat pitkään jopa 80 prosenttia kunnes ne laskivat alle 70 prosentin 2000-luvulle tultaessa.

Pikkuhiljaa näyttävin äänestäjien johdattelu loppui. Sotien jälkeen Hämeen Sanomilla oli kuitenkin vielä yritystä: Kansalainen, mielees paina: Vedä viiva lauantaina. Meidän henkilökuntamme äänestää jo ensimmäisenä vaalipäivänä – mikäli työt suinkin sallivat. Samaa tapaa suositamma arvoisille asiakkaillemme. Tehkää ostokset ennen lauantaita!

 

Kuva: Muu

 

Eduskuntavaalit ovat tietenkin henkilövaali, mutta naisten vaalit ne eivät olleet pitkään aikaan.

Kuva: Muu

Ensimmäisiä vaalimainoksensa lehteen laittaneita naisia oli maisteri ja kokoomuksen kansanedustaja Margit Borg, joka oli ilmeisesti kaikkea sitä, mitä naisen pitikin olla: kodin, koulun, naisten, nuorison, ammattikasvatuksen, raittiusväen, kristillisen nuorisotyön ja sosiaalisen huoltotoiminnan oma ehdokas.

Margit Borgin mainonta puri, sillä hänet valittiin eduskuntaan vuosina 1948-1953 ja 1958-1969.

Nopea vilkaisu mainontaan paljastaa, että eduskuntaan halusi loppujen lopuksi vain kourallinen naisia. Vuonna 1979 kannustettiin naisia uurnille voimallisesti äänestämään naisehdokkaita. Patistelusta hyötyi varmasti ainakin keskustan Sirkka-Liisa Anttila, kotoisten mahdollisuuksien keskipuolueiden nainen.

 

Keski-ikäiset ehdokkaat saivat juuri 70-luvun lopussa rinnalleen myös nuoria.

Kokoomuksen Sirpa Pietikäinen pyrki ensimmäistä kertaa eduskuntaan vuonna 1979 vain 20 vuotiaana. Ensimmäisellä kerralla eivät äänet riittäneet, mutta vuoden 1983 vaaleissa vasta 24-vuotias hämeenlinnalainen kaupunginvaltuutettu pääsi Arkadianmäelle. Tuolloin hän oli parlamentin nuorin edustaja. Seuraavissa vaaleissa 1987 Pietikäinen nousi Hämeen eteläisen vaalipiirin ylivoimaiseksi ääniharavaksi yli 15 000 äänellään.

Ei ollut iällä pilattu myöskään SDP:n Johannes Koskinen, nuori työväen lakimies, yrittäessään ensimmäistä kertaa eduskuntaan. Siloposkinen juristi oli tuolloin vasta 25-vuotias. Eduskuntaan hän nousi lopulta vuonna 1991.

 

Kovin räväkkää ei vaalimainonta ainakaan eteläisessä Hämeessä koskaan ollut ja vaalien ja vuosien vieriessä mainonnasta tuli yhä hillitympää.

Oikeastaan vain SMP:n mainokset vuonna 1987 poikkeavat massasta. Puolueen perustaja Veikko Vennamon lisäksi ilmoituksessa vakuuttavat ylikomisario Sulo Aittoniemi, kihlakunnantuomari Gunnar Joutsensaari ja nimismies Raimo Vistbacka. Miesten rinnan röyhistely ei kuitenkaan auttanut, sillä SMP:lle vaalit olivat suuri tappio.

Suomen 30. eduskuntavaaleissa äänestivät naiset ensimmäistä kertaa aktiivisemmin kuin miehet. Tästä huolimatta naiskansanedustajien määrä lisääntyi vuoden 1983 vaaleista vain yhdellä. Äänestysaktiivisuus jäi vain 76,4 prosenttiin. Vastaavalla tasolla se oli edellisen kerran vuoden 1958 vaaleissa. HäSa

 

Näin vaalikampanjaa käydään vuonna 2019: Kilpailu äänestäjän huomiosta on nyt kovaa – Possu, suklaasydän ja tanssiin kutsu

 

Jos alla oleve kuvagalleria ei näy mobiililaitteessasi oikein, voit katsoa sen verkossa täällä: https://www.hameensanomat.fi/uutiset/vainon-alla-rapisteleva-pieni-ihminen-on-paaosassa-vain-smpn-mainonnassa-707659/

 

 

 

 


 

Hämeen Sanomien ja Forssan Lehden yhteinen Vaalilehti julkaistiin torstaina 11.4. Lue näköislehti täällä: https://www.hameensanomat.fi/nakoislehti/

Eduskuntavaalit käydään sunnuntaina 14. huhtikuuta, Lisätietoa vaaleista, äänestämisestä ja äänestyspaikoista saat täältä: Vaalit.fi