Kanta-Häme

Väitöskirja: Orava sopeutuu myös kaupungin arkeen – Rakennukset ja tiet eivät estä nuorten yksilöiden liikkumista

Kuva: Pekka Rautiainen
Kuva: Pekka Rautiainen

Orava on sopeutunut elämään rakennetussa kaupunkiympäristössä, eivätkä maiseman vaihtelevat rakenteet estä yksilöitä liikkumasta uusille elinalueille, ilmenee Turun yliopistossa väittelevän Suvi Hämäläisen väitöskirjasta.

Tuoreen väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että Suomen metsissä yleinen piennisäkäs liikkuu sujuvasti sekä maatalouden muokkaamissa peltovaltaisissa ympäristöissä että rakennetuilla kaupunkialueilla.

City-orava muuttaa lyhyemmän matkan

Väitöskirjassaan Hämäläinen analysoi nuorten oravien liikkeitä niiden emosta irtautumisen aikana. Nuoria yksilöistä seurattiin radioseuraimilla sekä kaupungissa että maaseudulla. City-oravien ja maalaisoravien liikkeitä verrattiin maaston ominaisuuksiin.

Maiseman rakenne ei tutkimuksen mukaan estänyt oravien liikkeitä, vaan ne ylittivät laajojakin peltoalueita maaseudulla. Myös etäisyys, jonka nuori yksilö liikkuu pois emonsa elinalueelta, olivat huomattavan pitkiä maalaisympäristössä.

– Havaitsin jopa 16 kilometrin pituisia matkoja maaseudun oravilla, mikä oli yllättävää huomioiden eläimen pienen koon. Kaupunkiympäristössä oravien matkat jäivät merkittävästi lyhyemmäksi, vain noin puolen kilometrin pituisiksi, Hämäläinen kertoo yliopiston tiedotteessa.

Rakennukset ja tiet eivät estä nuoria oravia

Kaupungissa suuretkaan rakennukset eivät lyhentäneet nuorten yksilöiden muuttomatkaa. Yllättäen myöskään tiet eivät aiheuttaneet pelkoa uusille elinalueille suuntaavissa oravissa, vaan ne ylittivät teitä siinä suhteessa kuin niitä kohtasivat.

– Tämä viittaa siihen, että autotiet eivät rajoita lajin geenivirtoja kaupungissa, Hämäläinen kertoo.

Aikuisten oravien tiedetään välttelevän teiden ylittämistä.

Asiasanat