Kanta-Häme

Väitöskirja: Yli kolmannes papeista muuttanut asennettaan homoseksuaalisuutta kohtaan kymmenessä vuodessa

Perjantaina teologian tohtoriksi väittelevä Laura Kallatsa tutki pappien käsityksiä homoseksuaalisuudesta ja avioliitosta.
Tutkija Laura Kallatsa kasvoi uskonnollisessa perheessä Ristijärvellä, joten hän on istunut useissa jumalanpalveluksissa Ristijärven kirkon osittain pehmustetuilla penkeillä. Hän on myös itse saarnannut alttaritasanteella olevan lukupulpetin takaa. Kuva: Iida Leinonen
Tutkija Laura Kallatsa kasvoi uskonnollisessa perheessä Ristijärvellä, joten hän on istunut useissa jumalanpalveluksissa Ristijärven kirkon osittain pehmustetuilla penkeillä. Hän on myös itse saarnannut alttaritasanteella olevan lukupulpetin takaa. Kuva: Iida Leinonen

Homoseksuaalisuus ja kristinusko on sanapari, joka nousee kirkoissa, kouluissa ja mediassa yhä useammin esille.

Käytännöllisen teologian tutkija Laura Kallatsa, 28, on päässyt aallonharjalla seuraamaan viime vuosien yhteiskunnallista keskustelua. Hän väittelee perjantaina 4. syyskuuta tohtoriksi Itä-Suomen yliopistosta.

Väitöskirjassaan Kallatsa tutkii pappien avioliittokäsityksiä, jotka liittyvät kirkolliseen avioliittoon vihkimiseen sekä siunaamiseen, ja sitä, miten heidän asenteensa homoseksuaalisuutta kohtaan ovat muuttuneet viime vuosien aikana.

Asenteet muuttuneet hyväksyvämmiksi

Pappien asenteet homoseksuaalisuutta kohtaan ovat muuttuneet 2000-luvun aikana koko ajan hyväksyvämmiksi.

Yli kolmannes Kallatsan kyselyyn vastanneista papeista kertoi, että heidän asenteensa homoseksuaalisuutta kohtaan ovat muuttuneet kymmenen viime vuoden aikana.

Muutokseen on vaikuttanut yleinen asenteen muutos yhteiskunnassa ja kirkossa. Lisäksi julkisuudessa on yhä enemmän homoseksuaaleja eikä asiaa piilotella kuten ennen.

– Pappien on ollut pakko puntaroida kysymystä uudelleen. Ei voida pelkästään ajatella, että näin asia on kirkossa aina ollut.

51 prosenttia papeista kannattaa tasa-arvoista kirkkoavioliittoa, kun taas vastustajia on 40 prosenttia.

– On tyypillistä, että papeilla on selkeä kanta.

Kallatsan tutkimuksen mukaan noin joka viides pappi on valmis vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja, vaikka kirkko ei sitä sallisi.

Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. Eniten vihkimiseen positiivisesti suhtautuvia pappeja on Helsingin hiippakunnassa. Kriittisimmin samaa sukupuolta olevien avioliittoon puolestaan suhtaudutaan Oulun hiippakunnassa.

– Tässä näkyy mielenkiintoisesti se, että vaikka papit ovat pappeja vain kirkon valtuutuksella, he ovat silti itsenäisesti ajattelevia ihmisiä.

Monia perusteluja

Papit perustelevat kantojaan neljällä tavalla.

Ensimmäinen perustelu nojaa teologisiin syihin, joiden kautta pohditaan Jumalan tahtoa.

Tasa-arvoista avioliittoa kannattavat painottavat Raamatun sanomaa siitä, kuinka ihmisen ei ole hyvä olla yksin. He myös näkevät Raamatun Jeesuksen marginaalissa olevien puolustajana ja rakkauden julistajana.

Vastustajat taas uskovat, ettei Jumala ole tarkoittanut ihmisiä homoseksuaaleiksi, vaan se on esimerkiksi syntiinlankeemuksen tulosta. Raamatusta he siteeraavat luomiskertomusta ja Paavalin kirjeitä.

Toisena ovat juridiset perustelut, jotka painottuvat erityisesti ihmisoikeuksiin.

– Vain kannattavat papit käyttävät juridisia perusteluja kannalleen. Vastustajat eivät mainitse niitä ollenkaan.

Kannattavat papit kokevat, että ihmisoikeudet kumpuavat kristinuskosta. He myös painottavat, että kaikki ovat tasa-arvoisia Jumalan edessä. Heidän mielestään kirkon tulisi myös taipua yhteiskunnan säätämän avioliittolain alle, joka sallii samaa sukupuolta olevien avioliitot.

Kenelle avioliitto on tarkoitettu?

Kolmantena ovat avioliiton olemukseen ja käsitteeseen liittyvät perustelut. Kysymykset siitä, mikä avioliitto oikeastaan on ja kenelle se on tarkoitettu, nousevat asettelun keskiöön.

Vastustavien pappien kanta on se, että avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto. Heidän mukaansa avioliitosta ei voida enää puhua, jos osapuolina on kaksi samaa sukupuolta olevaa henkilöä.

Puolustajat taas uskovat, että koska avioliitto on muuttunut niin paljon historian kuluessa, sukupuoli ei ole luovuttamaton osa sitä.

Neljäntenä perusteluna ovat papin työhön ja kirkon päätökseen liittyvät perustelut.

Kannattajat painottavat vahvaa pappiskutsumustaan, jonka mukaan heidän kuuluu palvella kaikkia seurakuntalaisia. He uskovat, etteivät voi mennä valitsemaan, ketä he palvelevat ja ketä eivät.

– Vastustajat vetoavat siihen, etteivät papit voi sooloilla. Kirkko tekee päätökset.

Edustivat papit sitten kumpaa puolta tahansa, Kallatsan mukaan ihmisten omat elämän kokemukset vaikuttavat siihen, miten he ajattelevat.

– Ajatukset nousevat uskosta – kaikki riippuu siitä, miten omaa uskoa tulkitsee.

Keskustelu herättää vahvoja tunteita

Kallatsa on huomannut, että aihepiiri herättää ihmisissä vahvoja tunteita.

Tutkimustuloksia esitellessään Kallatsa on saanut kiitoksia ja positiivista palautetta kuulijoiltaan. Osa ihmisistä on taas sanonut suoraan, ettei aihepiiriä saisi heidän mielestään tutkia.

Tutkijaa kuitenkin itseään mietityttää eräs kysymys.

– Kun puhutaan vähemmistöistä, voiko heihin liittyviä kysymyksiä tutkia, jos he itse eivät saa kertoa kokemuksistaan?

Kallatsa on päättänyt tutkimuksessaan antaa äänen papeille, mutta painottaa, että teologista tutkimusta tehdään myös homoseksuaalien omista näkökulmista.

Henkilökohtaista kantaa aiheeseen Kallatsa ei halua ottaa – sen hän päätti jo tutkimuksen alkuvaiheissa.

– Minusta tuntuu, että kun tietää jostain asiasta enemmän, loppujen lopuksi ei tiedä mitään.

Tutkimuksensa ansiosta Kallatsa kertoo oppineensa ymmärtämään kysymyksen molempia puolia. Hän uskoo, ettei asian käsittelyssä voida päästä eteenpäin, jos molemmat osapuolet pitävät tiukasti kiinni omista näkökulmistaan uskoen niiden olevan ainoita oikeita.

– On pakko yrittää ja uskaltaa astua toisen asemaan ja miettiä, miksi toinen ajattelee niin kuin ajattelee.

534 pappia vastasi kyselyyn

Väitöskirjan aineisto kerättiin Pappisliiton kautta, ja kyselyyn vastasi 534 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappia kaikkialta Suomesta. Vastanneissa oli niin työelämässä olevia kuin myös eläköityneitä pappeja.

Kallatsa keräsi aineistonsa väitöskirjaansa varten vuonna 2017, jolloin tasa-arvoinen avioliittolaki oli juuri astunut voimaan Suomessa.

Sen jälkeen mediassa esillä olleet kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd) homoseksuaalisuutta koskevat kommentit, ja tuoreimman kirkolliskokouksen päätökset ovat elävöittäneet keskustelua entisestään. LM-HäSa

Laura Kallatsa

Syntynyt 1992 Ristijärvellä Kainuussa.

Valmistui ylioppilaaksi Kajaanin lukiosta vuonna 2011 ja teologian maisteriksi Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2016.

Työskentelee tutkijana Itä-Suomen yliopiston teologian laitoksella käytännöllisen teologian puolella.

Väittelee perjantaina

Väittelee tohtoriksi 4. syyskuuta. Väitöskirjan nimi on ”Homoseksuaalisuus ja papit – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappien käsitykset samaa sukupuolta olevien avioliitosta ja asenteet homoseksuaalisuutta kohtaan”

Asuu Tervolassa pappina työskentelevän miehensä kanssa.

Harrastaa luonnossa liikkumista juosten, suunnistaen ja hiihtäen sekä kahvakuulailua ja joogaa.

Motto: ”Elämä ei ole pelkkää ruusuilla tanssimista, mutta suurimmaksi osaksi se on kuitenkin juuri sitä”.

Päivän lehti

30.9.2020

Fingerpori

comic