Kanta-Häme

Vaje paikattu uskottavasti

– Tavoitteena oli julkisen talouden vajaan 10 miljardin euron kestävyysvajeen uskottava paikkaus. Nyt pystymme esittämään uskottavat lääkkeet, vakuuttaa valtiosihteeri Martti Hetemäki.

Hetemäki puolusti hallituksen kehys- ja rakennepakettia Kanta-Hämeen tulevaisuus -seminaarissa kokonaisuutena, jolla tartutaan kaikkiin ongelmiin. Hänen mukaansa veronkorotukset ja leikkaukset ovat pakollisia, jotta niistä saadaan paketti.

– Myöhemmin voidaan varmaan sanoa, että väärin sammutettu.

Hetemäki puolusti myös hallitusta arvostelulta, että se on ollut saamaton ongelmien edessä.

– Ei kenelläkään ollut viisastenkiveä esimerkiksi sote-ratkaisuun. Varmaan uudistus vaati, että kokeiltiin erilaisia malleja. Hienoa, että ratkaisu syntyi nyt laajalta pohjalta.

Hetemäki antoi synkän kuvan kansantalouden ja julkisen talouden kehityksestä. Bruttokansantuote on 15 prosenttia alhaisemmalla tasolla kuin vuonna 2008 arvioitiin.

– Bruttokansantuote on nyt 5 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2007. Meillä ei ole koskaan ollut näin pitkää hitaan kasvun aikaa.

Hetemäki muistuttaa, että 1990-laman jälkeen talous lähti jo kolmessa vuodessa kasvuun. Viidessä vuodessa saavutettiin lamaa edeltävä taso, kun nyt on kulunut jo kuusi vuotta.

– Vuonna 2008 vuoden 2012 julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta arvioitiin 48,5 prosentiksi. Osuus oli 56,7 prosenttia. Viime vuonna osuus oli 58,4 prosenttia.

– Kun verot pidettiin ennallaan, syntyi julkiseen talouteen ammottava aukko. Jo ennestään oli julkisessa taloudessa kestävyysvaje, joka arvioitiin 5 prosentiksi.

Aseina verotus ja palkkamaltti

Hetemäen mukaan valtiovallalla on vähän keinoja vaikuttaa yleiseen talouskasvuun. Yksi on kuitenkin yritysverotus, jota on laskettu 6 prosenttiyksikköä.

– Toinen keino on palkkamaltti, johon hallitus voi välillisesti vaikuttaa.

Valtiosihteeri Hetemäki pitää tärkeänä rakennemuutoksia, joilla saataisiin työ- ja asuntomarkkinat toimimaan. Hänen mukaansa tilastot osoittavat, että työmarkkinat eivät toimi. On työttömyyttä, mutta yritykset kertovat, etteivät ne saa työntekijöitä.

– Uudenmaan työttömyys kasvoi 19 prosenttia alkuvuonna. Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi 6 prosenttia.

Hetemäki pitää yhtenä selvänä syynä ristiriitaan asumisen kalleutta.

– Asumista tuetaan toimeentulotuella ja se synnyttää toimeentuloloukkuja.

Hallituksen rakennepaketteihin kuuluu lainsäädännön paneminen täytäntöön työttömien määrittelyssä. Kolmen kuukauden jälkeen työttömän on otettava vastaan kaikkea työtä.

– Tämä on iso kulttuurimuutos. Meillä on jätetty työttömät oman onnensa nojaan. (HäSa)