Kanta-Häme

Vakavarainen voi hyvin venyttää asuntolainaa

Miksi lyhentää asuntolainaa, jos se on taloudellisesti tarpeetonta ja jopa kannattamatonta? Tätä pohditaan parhaillaan monessa suomalaiskodissa.

– Kotitalous, jonka työnäkymät ovat hyvät, tulotaso kohtalainen ja asunnon arvosta jo esimerkiksi puolet maksettu, voisi lopettaa lainan lyhentämisen kokonaan ja käyttää säästyviä rahoja esimerkiksi eläkesäästöjen kartuttamiseen, Handelsbankenin Suomen-johtaja Nina Arkilahti sanoo.

Suomen suurimpien pankkien tänä keväänä tarjoamaan vuoden ilmaiseen lyhennysvapaaseen on tartuttu odotettuakin hanakammin.

Maksutauon voi nähdä poikkeuksellisen edullisena luottona. Vapautuvilla rahoilla pystyy lyhentämään jotain kalliimpaa lainaa, esimerkiksi sijoitus- tai kulutusluottoa, tai ne voi sijoittaa mihin tahansa kohteeseen, jonka tuotto ylittää asuntolainan koron.

Lyhennysvapaalla kuitataan myös kertaluonteisia menoja kulutusluottoa edullisemmin tai rahoitetaan tilapäistä tulokuoppaa, esimerkiksi perhevapaata.

KAMPANJAN MYÖTÄ esiin ovat nousseet suomalaisen ja ruotsalaisen lainanmaksukäytännön erot.

Ruotsissa suositaan elinikäisiä tai sitäkin pidempiä asuntolainoja, joista on tavattu maksaa pelkkiä korkoja. Suomessa lainoja pyritään lyhentämään mahdollisimman paljon. Suomalaiselle oma koti on tavallisesti ainoa merkittävä omistus, ruotsalaiselle sijoitus muiden joukossa.

Ruotsalaiset ovat muutenkin vauraampia kuin suomalaiset, ja tuottotietoisemman sijoituskulttuurinsa ansiosta länsinaapuri kasvattaa etumatkaansa koko ajan.

– Voisi kuvitella, että Suomessakin lainojen takaisinmaksuajat pitenevät ja että suomalaisetkin tottuvat sijoittamaan muuhunkin kuin oman kodin seiniin, Arkilahti pohtii.

Suomalaisten tiukka velanmaksuperinne juontuu historiasta: pääomaköyhyydestä sekä pitkään jatkuneesta sääntelytaloudesta ja siihen kuuluneesta korkeasta korkotasosta, joka pakotti maksamaan lainat pois vauhdilla.

ILMAISESSA lyhennysvapaassa piilee myös riski. Arkilahden mukaan siitä kiinnostuvat herkästi vääränlaiset eli liian tiukilla olevat kotitaloudet, joille hetken helpotus voi merkitä ongelmien siirtämistä ja turhaa törsäämistä. Handelsbanken ei lähtenyt mukaan OP:n, Nordean ja Danske Bankin kampanjaan.

Laina-asiakkaalle valintatilanne onkin haastava, sillä matalien korkojen aika on otollisin myös velan lyhentämiselle.

Tuottamattoman tilisäästämisen lainanmaksu voittaa joka tapauksessa, ja velattoman osuuden kasvaminen antaa mahdollisuuden ottaa asuntoa vastaan muuta lainaa.

Ruotsissakin on alettu varoitella velkaantumisen riskeistä. Pankkivalvoja ja osa poliitikoista ajavat uusiin asuntolainoihin jonkinasteista lyhennyspakkoa, sillä asuntojen hintakehitys ei välttämättä jatku yhtä ruusuisena kuin tähän asti. Ehdotettu lyhennysvelvoite olisi kuitenkin suomalaisittain vaatimaton, eli mitään suurta muutosta ei Ruotsiin ole luvassa.

Nordean liiketoimintajohtaja Riikka Laine-Tolonen ei usko Suomen lähtevän Ruotsin tielle ainakaan nykyisellä lainasopimusrakenteella.

– Ruotsissa asuntolaina on tuotteena erilainen kuin Suomessa. Meillä lainaehdot lyödään lukkoon lainaa otettaessa, eikä niitä voi yleensä enää sen jälkeen muuttaa. Laina on siis pankkien kannalta hyvin jäykkä, ja pankkisääntely aiheuttaa lisää kustannuspaineita.

– Mielestäni laina-ajat ovat pankkien näkökulmasta Suomessa nyt aika lailla maksimissaan, ja paineita on pikemminkin niiden lyhentämiseen.

Laine-Tolonen huomauttaa, että Suomessa on jo tapahtunut varsin suuri muutos verrattuna suurten ikäluokkien asuntolainoihin, jotka maksettiin hyvinkin nopeasti.

– Keskimääräinen asuntolainan takaisinmaksuaika oli viime vuonna 16,9 vuotta. Ennen mentiin yksiöstä kaksioon ja kaksiosta kolmioon ja asuttiin aika ahtaasti. Nykyään ensiasunto voi olla hyvinkin iso.

Päivän lehti

4.12.2020

Fingerpori

comic