Kanta-Häme

Väki vähenee Lounais-Hämeessä

Väki vähenee edelleen Lounais-Hämeessä. Alueen seitsemästä kunnasta kuudessa asukasluku on jatkanut laskuaan, ja marraskuun lopussa Lounais-Hämeen kokonaisväkimäärä näytti miinusta 0,8 prosenttia. Se on saman verran kuin viime vuodenvaihteessa.

Ainoastaan Somerolla asukasluku on hieman noussut, mutta on edelleen vähemmän kuin kaksi vuotta sitten ja viitisensataa vähemmän kuin 2000-luvun alkupuolella.

Hurjinta alamäki on ollut Urjalassa, missä asukasluku on painunut jo alle 5 000:n. Viime vuodesta tappiota on tullut 2,2 prosenttia. Vielä kymmenisen vuotta sitten Urjalassa oli noin 5 500 asukasta, ja silloisten väestöennusteiden mukaan kunnan asukasluvun arveltiin pysyvän yli 5 000:n vielä 2040-luvullakin.

Urjalan kunnanhallituksen uusi puheenjohtaja Jaakko Honkaniemi (kok.) on huolissaan kehityksestä.

– Urjala on menettänyt työpaikkoja, ja täältä muutetaan etenkin Tampereen suuntaan. Jotenkin suunta pitäisi saada silti kääntymään. Tärkeässä roolissa on elinkeinopolitiikka. Kun elinkeinoyhtiö Valkeakosken Seudun Kehitys Oy:n toiminta päättyy, meidän pitää miettiä, palkkaammeko kunnalle elinkeinoasiamiehen ja alammeko tekemään ponnekkaammin omaa elinkeinopolitiikkaa. Se voisi muuttaa kehityksen tahdin.

Honkaniemen mukaan esimerkiksi Metallitien yritystontteja pitää kaupata ponnekkaasti. Samoin omakotitalotontteja.

– Maaseutukunnalle tilanne on hyvin haastava, mutta kirvestä ei heitetä kaivoon.

Hyvältä eivät näytä Lounais-Hämeen veturinkaan luvut. Forssan miinusmerkkistä kehitystä ei ole saatu pysähtymään. Vielä 1980-luvulla kaupungin asukasluku oli muutamana vuonna jopa yli 20 000. Alle 18 000 asukkaan mentiin kymmenisen vuotta sitten.

Vuoden 2008 lopulla saatiin iloisia uutisia, kun Forssa käänsi asukasluvun kasvuun ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1993. Toisen kerran plussaa kirjattiin vuodenvaihteessa 2010–2011.

Seudun sisällä muuttotrendi on kulkenut pienemmistä kunnista Forssaan.

Forssan kaupunginjohtajan Sami Sulkon mukaan avainasemassa on työpaikkojen luominen.

– Eihän asemamme huono ole, jos vertaamme väestölukuja Itä- ja Pohjois-Suomeen. Sijaitsemme kuitenkin Etelä-Suomessa, ja siksi oikeat vertailukohteet ovat Hämeenlinnan ja Riihimäen seudut. Niissä asukasluku nousee. Kysymys kuuluu, missä asioissa emme onnistu, joissa Hämeenlinna ja Riihimäki onnistuvat. Tietenkään meillä ei ole aivan samanlaisia liikenneyhteyksiä, mutta ne eivät yksin riitä selittäjiksi, ja niitä myös ylikorostetaan.

– Minusta kysymys on elinvoimasta ja siitä, miten voisimme generoida seutukunnalle työpaikkoja ja investointeja. Se on ainut tapa muuttaa väestökehityksen suuntaa pitkässä juoksussa.

Tehdyt muutokset elinkeinojärjestelyissä edesauttavat Sulkon mielestä uudenlaisen yrityslähtöisemmän toiminnan ja kulttuurin syntymistä.

– Siitä huolimatta riskinä on, ettei yritystoimintoja sijoiteta seutukunnan näkökulmasta vaan kokonaisuutta katsoen. Hankkeet ovat selkeästi kaupunkilähtöisiä. Meillä on haasteita myös siinä, että tietyille toimialoille on vaikea saada työntekijöitä ja samanaikaisesti työttömyys jäytää. Se vaatii yhteistyötä oppilaitosten kanssa.

Sulkko ei ole kovin huolestunut asukasluvun laskusta siltä osin, kun se johtuu syntyvyyden ja kuolleisuuden epäsuhdasta. Sen sijaan muuttoliike poispäin pitää pysäyttää. Työn tai opintojen perässä lähdetään varsinkin pääkaupunkiseudulle, Tampereelle ja Turkuun.

– Nykyiset kuntarakenteet eivät tue suunnan kääntämisestä parhaalla tavalla. Tarvitsemme nyt uudentyyppisiä kumppanuuksia niin Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen kuin kansainvälisten toimijoiden kanssa. Uskon, että isompi kasvusykäys on meille mahdollinen ja löytynee jo vahvoista toimialoistamme. Sen toteutuminen vaatii kuitenkin johdonmukaista toimintaa. (HäSa)