Kanta-Häme Hämeenlinna

Vakituisesti loma-asunnossa asuva voi päätyä maistraatin papereissa irtolaiseksi

"Edes meidän lapset eivät halua tätä ostaa: eihän tänne kukaan voi tulla asumaan, kun on kakkosluokan kansalainen joka paikassa", sanoo Oulun Virpiniemessä loma-asunnossa asuva Anja Saarinen.
Kesämökille muuttaminen ei ole yksinkertaista. Kuva: Markku Tanni
Kesämökille muuttaminen ei ole yksinkertaista. Kuva: Markku Tanni

– Tämä on meidän koti. Tämä on niin ihana paikka, ettei tämän ihanampaa voi ollakaan. Mutta silti edes meidän lapset eivät halua tätä ostaa: eihän tänne kukaan voi tulla asumaan, kun on kakkosluokan kansalainen joka paikassa, sanoo Oulun Virpiniemessä asuva Anja Saarinen.

Saarinen asuu vakituisesti Virpiniemen loma-asuntoalueella. Moni muukin asuu, mutta ei virallisesti. Maistraatit ottivat nimittäin vuonna 2014 käyttöön uuden yhtenäistämisohjeen, jonka mukaan rakennusvalvonnan vapaa-ajanasunnoksi määrittämää asuntoa ei voida kirjata väestötietojärjestelmään henkilön vakituiseksi asunnoksi.

Tätä ennen käytäntö kunnissa oli varsin kirjava, mistä Virpiniemi on oiva esimerkki. Se kuului näet ennen kuntaliitosta Haukiputaan kuntaan. Ne Virpiniemen asukkaat, jotka hakivat asumisoikeutta vapaa-ajanasuntoonsa ennen yhtenäistämisohjetta, myös saivat sen. Myöhemmin Oulun kaupungin aikana asumisoikeuksia ei ole enää saanut.

Postinsa asuntoonsa saa toki siirrettyä ilman asumisoikeuttakin, mutta muuta haittaa on paljon. Jos henkilöllä ei ole vakituista asuntoa, hänet luokitellaan “irtolaiseksi” ja useimpien arkisten asioiden hoitaminen muuttuu erittäin vaikeaksi. Esimerkiksi lainan tai laajakaistaliittymän hankkiminen on työn takana, eikä Kela myönnä asumistukea vapaa-ajanasuntoon.

– Tässä lähellä eräs rouva lunasti avioeron jälkeen talonsa. Kun taloon tuli uusi mies, niin rouvalla on edelleen asumisoikeus, mutta miehellä ei, eikä hän sitä saa. Jos lapset palaavat vaikka opiskelujen jälkeen kotiin, niin eiväthän he sinne virallisesti asumaan pääse, Saarinen tietää.

Ei kaava- vaan sääntömuutoksella

Yksi keino tilanteen muuttamiseen voisi olla kaavamuutos. Tämä on kuitenkin ongelmallista, koska kaavamuutos tuo kunnille aina myös velvoitteita, jotka maksavat sekä alueen asukkaille että kaupungille.

– Maistraatin muutettua käytäntöään nähdään, että kaavoitus on sitten se ainoa työkalu, jolla tämä korjattaisiin. Kaavoitus on kuitenkin lähtökohtaisesti maankäytön suunnittelua, eikä osoitteettomuuden aiheuttamaa ongelmaa ole voitu kaavaa laatiessa arvioida, muistuttaa Oulun asemakaavapäällikkö Kari Nykänen.

Nykäsen mukaan ongelmaa tulisi lähetä ratkomaan siellä, mistä se on lähtöisinkin eli Väestörekisterikeskuksessa.

– Maistraatin pitäisi itse harkita käytäntöjään uudelleen. Tai vaihtoehtoisesti tulisi kehittää sellainen työkalu, joka vastaa tähän ja josta ei seuraa mitään kustannuksia alueiden asukkaille eikä myöskään kaupungille tai kunnille. Tämä olisi järkevin ja nopein tapa edetä, sanoo Nykänen.

“Ei saa edes kirjastokorttia”

Väestörekisterikeskuksen johtava asiantuntija Tytti Ronkainen myöntää, että ongelma on todellinen ja vieläpä sellainen, josta on saatu paljon palautetta.

– Tällainen ihminenhän näkyy väestötietojärjestelmässä vailla vakituista asuntoa olevana, mikä vaikeuttaa asioita. Osa tulkinnoista on aika kohtuuttomiakin, koska jos luottotiedot ovat kunnossa, niin toki niitäkin pitäisi katsoa eikä tuijottaa vain rekisteriin, Ronkainen sanoo.

Ronkaisen mukaan joissakin kunnissa, kuten Kalajoella, käyttötarkoitusta on oma-aloitteisesti muutettu ja saatu näin asukkaille asumisoikeus.

Nopeaa muutosta Ronkainen ei osaa luvata. Yksi tulevaisuuden työkalu voisi olla Tilastokeskuksen rakennusluokitusjärjestelmän uudistus, jonka uudet luokittelut voisivat tarjota apua.

– Tähän olisi hyvä saada kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu pian.

Oulun kaupunginvaltuutettu Annemari Enojärvi (ps.), joka on pitänyt Virpiniemen kohdalla asiaa esillä vuosia ja tehnyt siitä myös valtuustoaloitteen, ei voisi olla enempää samaa mieltä.

– Tämä on tämmöistä ihmisten kiusaamista. Ihmisiä on sahattu silmään kuntaliitoksen myötä, ja nyt ne ovat asunnottomia. Eivät saa edes kirjastokorttia.

Vailla vakituista asuntoa

Maistraatin vuoden 2014 käytännön mukaan henkilön asuinpaikaksi ei voida kirjata hänen käytössään olevaa vapaa-ajanasuntoa, vaan hänet tullaan kirjaamaan ”vailla vakinaista asuntoa” olevien ryhmään kyseiseen kuntaan.

Vapaa-ajanasunnon osoite voidaan kuitenkin merkitä muuttajan pyynnöstä tämän postiosoitteeksi väestötietojärjestelmään. Maistraatin tallettama asumismerkintä ei kuitenkaan juridisesti sido muita viranomaisia, kuten verohallintoja ja Kelaa, joille voi esittää selvitystä todellisesta asumistilanteesta.

Vaikka vapaa-ajanasunnoksi luokiteltavaan asuntoon ei voi saada vakituista osoitetta, voi vapaa-ajanasunnon sijaintikunnan saada kotikunnaksi. STT