Kanta-Häme

Valajärven pohja kartoitetaan

Valajärven vesiensuojelu loikkasi kertaheitolla digiaikaan, kun järven pohja kartoitettiin monikeilaimella. Keilaimia on käytetty Suomessa vain merellä sekä järvistä Saimaalla ja Päijänteellä. Valajärvi on ensimmäinen tutkittu pikkujärvi.

Hämeenlinnan ja Janakkalan rajamailla olevan Valajärven suojeluyhdistys haluaa pysyä ajan hermolla.

– Haluamme ymmärtää järveä paremmin ja saada lisää tietoa siitä, mitä sen pohjalla on. Keilaus voi auttaa vaikkapa siinä, miten pääsisimme eroon haitallisen paksusta humuskerroksesta, Valajärven vesiensuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Koskinen sanoo.

Keilain on niin tarkka, että se näyttää pohjalta kaiken kahvipakettia suuremman. Esimerkiksi torstaina keilaimeen uineiden kalojen lajia ei kuitenkaan saatu tunnistetuksi suojeluyhdistyksen poppoon pettymykseksi. Miehet haluaisivat tietää, missä päin järveä olisi seuraava jättihauki.

– Voitimme kalastuskilpailun 17-kiloisella hauella. Sitä suurempi kala olisi nyt tilauksessa, Koskinen naurahtaa.

1970-luvun alussa perustettu suojeluyhdistys pitää kunnia-asianaan jättää järvi seuraavalle sukupolvelle yhtä hyvässä kunnossa kuin se heille jätettiin.

– Olemme tehneet kaikkemme järven hyväksi. Olemme roskakalastaneet järvestä kymmenen vuoden aikana 80 000 kiloa eli kaksi rekkalastillista särkeä. Tähän asti järvi on pysynyt vielä kirkasvetisenä, Koskinen kertoo.

Valajärvi on Kokemäenjoen vesistöalueen latvajärvi, josta vedet valuvat pientä jokea pitkin Poriin asti. Järvellä on ollut asutusta jo kivikaudella.

Pohjatutkimus Valajärvelle tehtiin torstaina ja perjantaina erikoisrakenteisella mittausveneellä. Merenkulkulaitoksen Meritaito oy:llä on kaikkiaan kahdeksan monikeilainjärjestelmää, joista kaksi on pikkuveneessä. Toinen veneistä oli Valajärvellä.

Myyntijohtaja Kari Pohjola kertoo, että keilausjärjestelmä kehiteltiin jo 1990-luvulla Tanskassa. Tuolloin vesiä keilattiin kuitenkin vain yhdellä keilalla yhdestä pisteestä. Monikeilaimen etu on koko pohjan mittaaminen viuhkamaisesti.

Monikeilaus on pikkuhiljaa yleistymässä. Esimerkiksi Valajärven pohjan tutkiminen tuli maksamaan noin 5 000 euroa, mutta siihen saatiin EU-rahaa. Luotain on herättänyt runsaasti kiinnostusta muiden järvien suojeluyhdistyksissä.

Voisiko monikeilauksesta olla hyötyä vaikkapa Hämeenlinnassa Laivarannassa, jota monet veneilijät pitävät aivan liian matalana?

– Voi olla. Vanajaveden pohjassa voi olla vaikka kokonaisia tukkinippuja. Monikeilauksella niiden poistamisen suunnittelu olisi helpompaa, Kari Pohjola sanoo.

Järven pohjan tutkimista kehitetään koko ajan. Seuraava askel on Kari Pohjolan mukaan laserkeilata pohja lentokoneesta. Se on kuitenkin vielä liian kallista yleistyäkseen. HäSa

Päivän lehti

30.3.2020