Julkiselta yksityiselle puolelle siirtyneet perusterveydenhuollon asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä saamaansa palveluun, kertoo Hämeenlinnan valinnanvapauskokeilun palauteaineisto.
Palvelun ja sen saatavuuden parantamisen hintaan liittyvät johtopäätökset ovat hankalampia, vaikka asiakkaiden mukana kulkeviin kapitaatiomaksuihin perustuvalla valinnanvapaudella tavoitellaan kustannusneutraaliutta.
– Asiakasmäärät ovat kasvaneet ja kustannukset sitä kautta nousseet. Myös Ruotsissa nähtiin, että tarjonnan lisääntyessä kysyntäkin lisääntyi, kertoo kokeilun projektipäällikkö Hanni Joronen Hämeenlinnan kaupungilta.
Kokeilun ensimmäisenä vuonna 2017 kokeilualueiden eli Jukolan ja Lammi-Tuuloksen asiakasmäärä kasvoi 14 prosenttia. Seuraavana vuonna määrä putosi viisi prosenttia.
Epäselvää on, miksei julkisten terveysasemien työmäärä ole kokeilun aikana vähentynyt eivätkä jonot lyhentyneet, vaikka 20–30 prosenttia asukkaista on siirtynyt yksityisten firmojen hoteisiin.
Jorosen mukaan yhtenä syynä voi olla se, että osa vakansseista on ollut täyttämättä eli töitä on tehty alimiehityksellä.
– Taustalla lienee muitakin tekijöitä.
Kustannustehokkuus vaatisi, että kun asiakkaita siirtyy julkiselta yksityiselle puolelle, julkista palvelutuotantoa vastaavasti supistettaisiin.
Syyskuun alusta takaisin
Valtiorahoitteisten valinnanvapaus- ja palvelusetelikokeilujen päättyminen varmistui käytännössä viime hallituksen sote-uudistuksen kariutumiseen.
Ilman sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää 80 prosentin rahoitusta Hämeenlinnan kaupungilla ei ole rahkeita jatkaa kokeilua. Rahanmenon lisäksi perusteena on se, että vain joitain alueita koskeva valinnanvapaus asettaa kuntalaiset eriarvoiseen asemaan. Kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee asiaa keskiviikkona.
Palveluntarjoajaa vaihtaneet reilut 3 700 hämeenlinnalaista listataan takaisin julkiselle puolelle syyskuun alusta. Listautumismahdollisuus yksityiselle puolelle päättyy kesäkuun loppuun.
Todellisia säästöjä Hämeenlinnan kokeilu ei olisi edes voinut tuottaa, sillä yksityisten palveluntuottajien kapitaatiokorvaukset on maksettu pääosin valtion pussista eikä kaupungin perusterveydenhuollon määrärahoja ole leikattu.
Mallissa vielä viilaamista
Hämeenlinnan kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja Jukka Lindberg uskoo, että kapitaatiomallin voi hyvinkin trimmata toimivaksi, jos siihen siirrytään kokonaisuudessaan.
– Tässä viime hallituksen mallissa kritisoin kaikkien asukkaiden pakkolistaamista, joka olisi tuottanut meille aika ison henkilöstöshokin.
Myös ihmisten vapaan valinnan kautta eli vähitellen toteutettuna uudistuksessa riittäisi vielä viilaamista.
– Sipilän hallituksen kapitaatiomalli olisi kannustanut välttelemään kalliita asiakkaita ja toisaalta keräämään niitä, jotka eivät käytä lainkaan julkista perusterveydenhuoltoa, Lindberg sanoo.
Palveluntuottajat voisivat ohjata kalliiksi käyviä asiakkaita muualle tai palvella heitä niin huonosti, että he lähtisivät ohjaamattakin.
Lisäksi valinnanvapaus tuottaa palvelutuotannon kannalta liian pieniä kohdeväestöjä.
Lindberg huomauttaa, etteivät tyytymättömätkään ihmiset välttämättä vaivaudu käyttämään valinnanvapauttaan ja lähtemään paremman palvelun perään, vaikka se olisi tehty kuinka helpoksi – eivät terveyspalveluja yksinkertaisemmissakaan palveluissa.
Korvaus ei kattanut alkupiikkiä
Mainiemen Vastaanottojen yrittäjä-lääkäri Juho Nummenmaa toivoo, että valinnanvapauden ja palvelusetelin sisäänajoa jatkettaisiin tälläkin hallituskaudella. Asiakaspalaute on ollut kiittävää.
– Se johtuu toki osin siitäkin, että meille ovat hakeutuneet nimenomaan ne, jotka haluavat olla hoidossa meillä. Kokeilussahan haettiin juuri sitä, että ihmiset voivat valittamisen sijaan valita. Se on ollut kaikkien etu.
Mainiemen Vastaanotot on ollut mukana myös Päijät-Hämeen valinnanvapauskokeilussa.
Viime vuoden syyskuussa Hämeenlinnan kokeiluun osallistuvat terveysfirmat valittelivat Hämeen Sanomille, että yrityksille maksettava kapitaatiokorvaus on liian pieni suhteessa todellisiin kustannuksiin, koska yksityiselle puolelle vaihtaneet ovat käyneet lääkärissä keskimäärin selvästi useammin kuin muu väestö. Ilmiön selitettiin johtuvan siitä, että yksityisen puolen valitsevat tyypillisesti ne, jotka palveluja tarvitsevat.
Hämeenlinnan kaupungin sekä sosiaali- ja terveysministeriön suunnasta viestittiin, että alkuvaiheen piikki tasoittuu ajan myötä ja listautuneiden määrän kasvaessa. HäSa
Hämeenlinnan valinnanvapauskokeilu
Alkoi helmikuussa 2017 ja päättyy elokuun loppuun.
Osa Sipilän hallituksen valtakunnallista palvelusetelikokeilua.
Kokeilualueina Jukola ja Lammi-Tuulos.
Yksityiselle puolelle on vaihtanut reilut 3 700 hämeenlinnalaista.
Heidät listataan takaisin julkiselle puolelle syyskuun alusta.
Yksityiseltä puolelta mukana Mehiläinen, Pihlajalinna, Mainiemen Vastaanotot, Terveystalo sekä sotaveteraanien hoitokoti Ilveskoti.
Kapitaatiomaksu pohjautuu keskiarvoon
Asiakaskokemukset yksityiseltä puolelta pääosin hyvin myönteisiä.
Muidenkin vastaavien kokeilujen palautteissa valinnanvapauden on koettu parantavan palvelujen laatua ja saatavuutta sekä kirittävän palveluntarjoajia parempiin suorituksiin.
Asiakastyytyväisyyttä mitattiin tekstiviestipalautteella ja Owal Groupin tekemällä kyselyllä.
Kokeilu kattoi perusterveydenhuollon lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanottopalvelut, psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanoton, sosiaaliohjauksen sekä perustason röntgen- ja laboratoriopalvelut.
Kapitaatiokorvaus on palveluntuottajalle maksettava, väestön keskimääräiseen palvelukäyttöön perustuva asiakaskohtainen vuosisumma.
