Hämeenlinnan valinnanvapauskokeilu paransi terveyspalvelujen saatavuutta ja sai muutenkin kiitosta yritysten hoteisiin siirtyneiltä asukkailta. Samalla kokeilu valaisi kaupungin oman perusterveydenhuollon kipupisteitä, joista suurin on hoitoonpääsyn hitaus.
– Se realisoitui nyt ihan konkreettisesti tämän hankkeen aikana ja oli pääsyy siihen, että ihmiset siirtyivät yksityiselle puolelle. Tätä ongelmaa täytyy ruveta jollain tavoin purkamaan, sanoo kokeilun projektipäällikkö Hanni Joronen.
Keinoja etsitään muun muassa Sitran vetämässä Huomisen terveyskeskus -hankkeessa.
Lammi-Tuuloksen ja Jukolan kokeilualueilla yksityisen palveluntuottajan valitsi 3 906 asiakasta, useampi kuin joka viides asukas. He siirtyvät automaattisesti takaisin julkiselle puolelle syyskuun alusta.
– Niiden, joilla on kesken olevia hoitotapahtumia tai esimerkiksi kestolähetteitä laboratorioon, kannattaa olla yhteydessä omaan terveysasemaan, Joronen neuvoo.
Syynä on tiedonkulun takkuaminen. Eri palveluntuottajien potilastietojärjestelmät eivät toistaiseksi kommunikoi keskenään eivätkä kaikki tiedot siirry Kanta-järjestelmään. Tämä osoittautui kokeilun suurimmaksi käytännön ongelmaksi.
Kysyntä kasvoi
Joronen antaa Hämeenlinnan kokeilulle kiitettävän kouluarvosanan.
– Tällä testaamisella saatiin hirmu paljon tosi hyvää tietoa monista asioista, myös muun muassa päivystyksen ja erikoissairaanhoidon käytöstä ja erilaisten palveluntuottajien näkemyksistä.
Jorosen mukaan yksityisenkin puolen käyntimäärät alkoivat vähentyä kokeilun loppua kohden, kun alkuvaiheen ryntäys oli ohi ja patoutunut palveluntarve purkautunut. Valinnanvapaus lisäsi myös asiakasmäärää eli palvelujen peittoa.
Epäselväksi jäi, miksei julkisten terveysasemien työmäärä vähentynyt eivätkä jonot lyhentyneet, vaikka merkittävä osa kokeilualueiden asukkaista siirtyi yksityiselle puolelle.
Pohja putosi soten kaatuessa
Eri puolilla Suomea tehdyiltä valinnanvapauskokeiluilta putosi valtakunnallinen pohja, kun viime hallituksen sote-uudistus kaatui ja kokeilujen valtionrahoitus loppui. Nykyinen vasemmistovetoinen hallitus ei edistä kokeilujen lähtökohtana ollutta laajaa valinnanvapautta.
Kokeilu toteutettiin nykyisen palvelusetelilain puitteissa. Sen jatkaminen olisi merkinnyt kaupungille merkittäviä lisäkustannuksia, sillä julkisen puolen resursseihin ei uudistuksessa kajottu. Jotta asiakaskohtaiseen kapitaatiokorvaukseen perustuva valinnanvapaus toteutuisi kustannusneutraalisti, pitäisi julkista palvelutuotantoa vastaavasti leikata sitä mukaa kun asiakkaita siirtyy yksityisten palvelujen piiriin.
Hoitoonpääsyä parantaneen valinnanvapauden lopettaminen on kirvoittanut myös kritiikkiä. Kokeiluun osallistuneen Mainiemen Vastaanottojen yrittäjä-lääkäri Juho Nummenmaa epäili toukokuussa, että ratkaisu johtuu ennen kaikkea Hämeenlinnan päättäjien halusta suojella kaupungin omaa palvelutuotantoa kilpailun tuottamalta supistustarpeelta. HÄSA
Hämeenlinnan valinnanvapauskokeilu
Helmikuussa 2017 alkanut kokeilu päättyy tämän kuun loppuun.
Yksityiselle puolelle siirtyi 3 906 hämeenlinnalaista.
Mukana olivat Mehiläinen, Mainiemen Vastaanotot, Pihlajalinna, Terveystalo, Ilveskoti sekä Jukolan ja Lammi-Tuuloksen terveysasemat.
Pohjana nykyinen palvelusetelilaki.
80 prosentin valtionrahoitus.
Hoitoonpääsy nopeutui. Asiakaskokemukset muutenkin myönteisiä.
Vastaavat kokeilut tehtiin myös Päijät-Hämeessä, Keski-Uudellamaalla, Tampereella, Jyväskylässä ja Pohjois-Savossa.
