Kanta-Häme

Valkolakki voi jäädä haaveeksi

Aikanaan keskeytetyt lukio-opinnot saattavat jäädä kokonaan suorittamatta, vaikka opiskelija haluaisikin ne suorittaa.

Näin on vaarassa käydä hämeenlinnalaiselle Juho Huhtiselle. Huhtinen keskeytti päivälukionsa vuonna 2005.

Vuonna 2003 Huhtinen aloitti lukio-opintonsa, mutta tuolloin koulunkäynti ei ollut päällimmäisenä mielen päällä. Lukio jäi runsaan kahden vuoden opiskelun jälkeen kesken, kun Huhtinen pääsi töihin Prismaan.

Kauppatyöntekijän työt vaihtuivat pian kuorma-autonkuljettajan töihin, ja samalla Huhtinen ilmoittautui Hämeenlinnan aikuislukioon suorittamaan lukion oppimääräänsä loppuun. Vuosi oli 2008, ja vuoden aktiivisen koulunkäynnin jälkeen Huhtinen lähti armeijaan. Armeijan jälkeen hän alkoi puolestaan ajaa taksia, ja pitkien työpäivien jälkeen ei koulu enää maistunut.

– Olin työhöni tyytyväinen, eikä ollut oikein kiinnostustakaan jatkaa koulunkäyntiä, Huhtinen sanoo.

Huhtinen jätti koululle ilmoittamatta, ettei jatka opintojaan. Hän siis jäi aktiivisena opiskelijana kirjoille edelleen, mutta taannoin hänelle heräsi halu suorittaa ylioppilastutkinto loppuun. Pakollisesta 75 kurssista Huhtisella on suorittamatta 19.

Kävikin ilmi, ettei se olekaan mahdollista. Syynä on lukiolaki ja valtion maksama valtionosuusjärjestelmä.

Neljässä vuodessa suoritettava

Lukiolain mukaan oppimäärä pitää suorittaa enintään neljässä vuodessa. Suoritusajalle voidaan perustellusta syystä myöntää pidennystä, mutta käytännössä lukioille tulevat valtionosuuskäytännöt vastaan.

Jokainen lukio saa valtiolta rahoitusta sen mukaan, miten paljon lukiossa opiskelee ihmisiä. Tänä vuonna Koulutuskuntayhtymä Tavastia saa valtiolta käyttökustannuksiin perustuvaa rahoitusta runsaat 7,8 miljoonaa euroa.

Yhdellä opiskelijalla on vain yksi mahdollisuus suorittaa lukion oppimääränsä. Kun vuodet tulevat täyteen, opiskelija on koulujen armoilla.

– Lainsäädäntö määrää, miten kauan voi olla opiskelijana. Sen mukaan määräytyy tietysti myös rahoitus, opetusneuvos Heikki Blom opetus- ja kulttuuriministeriöstä sanoo.

Jää siis jokaisen kunkin koulun arvioitavaksi, myöntääkö opinto-oikeuden vai ei. Mikäli lukion oppimäärää ei ole ajoissa suoritettu, koulu jää vaille valtionosuutta.

Käytännössä tällöin kunta maksaisi aikuislukio-opiskelijan koulutuksen kokonaan.

Valtionosuusjärjestelmää ollaan parhaillaan uusimassa, mutta Hämeen Sanomat ei tavoittanut opetus- ja kulttuuriministeriön vastaavaa virkamiestä.

Harvoin perutaan

Hämeenlinnassa aikuislukiota pyörittävän Lyseon lukion rehtorin Pieta Tukkimäki-Hildénin mukaan jokaisen aikuislukioon pyrkivän tilanne katsotaan tapauskohtaisesti.

– Koulun intressinä on aina saada tutkinto valmiiksi. Joskus on kuitenkin tilanteita, jossa on parempi panna raja vastaan. Lukion suorittaminen ei ole mikään harrastus, vaan tänne tullaan suorittamaan tutkinto, Tukkimäki-Hildén sanoo.

Keväästä lähtien vastaavia tapauksia on Hämeenlinnassa tullut vastaan kymmenkunta. Selkeitä kieltoja on tehty tuona aikana yksi.

– Me kouluttaisimme ihmisiä mielellämme, mutta kouluttaminen tehdään julkisella rahoituksella, hän sanoo.

Ammattikoulutus avoinna

Juho Huhtinen on saanut kahdelta lukiolta kielteisen päätöksen, koska hänen opintoaikansa on käytetty umpeen. Katkera hän ei ole, ainoastaan hämmentynyt.

– Omaa hölmöyttänihän se oli, kun roikuin kirjoilla koko ajan, hän sanoo.

Täysin harakoille lukio-opinnot eivät kuitenkaan mene, sillä Huhtinen on kääntynyt Koulutuskeskus Tavastian opinto-ohjaajien puoleen. Tavoitteena on suorittaa aikuiskoulutuksena ammattitutkinto, ja osa lukiokursseista voidaan lukea suoraan uuden tutkinnon hyväksi.

– Toisaalta harmi, koska lukio-opinnot avaisivat enemmän ovia jatko-opinnoissa, Huhtinen toteaa. (HäSa)