Kanta-Häme

Vallihautaa korjataan taas

Hämeenlinna

Linnan pohjoispuolen vallihaudan muuria korotetaan. 1970- ja 80-luvuilla kunnostetut osat ovat niin matalia, että sadevesi kuljettaa vallihautaan maata. Myös eroosio on kuluttanut muureja.

Samalla tarkastellaan alkuperäisten rakenteiden kuntoa. Vallihaudan rakentamiseen on käytetty esimerkiksi kiviä, risukimppuja ja hirsiladontaa.

Linnan lounaispuolella on tarkoitus korjata muurin sortumia.

Vallihautoja kunnostetaan nyt kolmatta vuotta. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana on kaksi urakoitsijaa. Alusta saakka mukana olleen Kivityö Kaseva Oy:n lisäksi alueella työskentelee nyt myös IKJ Rakennus Oy.

– Yhtenä kriteerinä oli näyttö ja kokemus luonnonkivitöistä. Olemme olleet molempiin urakoitsijoihin erittäin tyytyväisiä, kertoo Turkoosi 11:n rakennuttajakonsultti Ville Varjo.

KORJAUSTYÖT PERUSTUVAT pitkälti arkisto- ja historiatietoihin. Museovirasto on mukana tekemässä taustatyötä ja arkeologisia tutkimuksia. Tarkastelussa on esimerkiksi piirustuksia 1700-luvulta.

Vallihaudan korjaamisen ja korotuksien lisäksi alue aidataan loppuun. Vallihautaa on aidattu turvallisuussyistä. Veden laatua on parannettu esimerkiksi kaatamalla vallihautaan lehtiä pudottavia puita.

– Veden laatua ja virtausta parannettiin viime kesänä ruoppaamalla. Nyt vesi on sameaa, koska korjaustöiden ajaksi vallihautaa on jouduttu patoamaan. Olemme myös miettineet, että vallihautaan voisi ehkä pumpata vettä, jotta virtauksesta saataisiin vahvempi, kertoo pääsuunnittelija Sanna Ihatsu.

Virtauksen parantamiseen voidaan keskittyä vasta sitten, kun vallihauta on kunnostettu kokonaan.

LINNAN POHJOISPUOLELLE on tarkoitus asentaa korotusten jälkeen sadevesikaivoja. Sadevesijärjestelmä voidaan toteuttaa vasta ensi vuonna.

Vallihaudan korjaustöiden laajuus tiedetään vasta sitten, kun kaikki vauriot on kartoitettu.

Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Timo Korhosen mukaan korjaussuunnitelmia on tehty ainakin seitsemäksi vuodeksi eteenpäin. Ihatsun mukaan alueella ei kosketa mihinkään, mitä ei ole pakko korjata.

– Ensisijaisia ovat vauriot, jotka voivat pahentua entisestään. Esteettiset vauriot ovat kiireettömämpiä. Kaikkien korjattujen osuuksien pitää olla kestäviä ja historiallisesti kestäviä.

Kahden urakoitsijan työryhmissä työskentelee tänäkin vuonna Ojoisten avovankilan vankeja. Heidän työhönsä ollaan oltu erittäin tyytyväisiä.

– Vankien karsinta on ollut ilmeisen onnistunutta, koska mitään ongelmia ei ole koskaan ollut. Työtehtävät on jaettu jokaisen oman osaamisen mukaan. Työt ovat onnistuneet hyvin ja laadukkaasti. On ollut ilo olla mukana auttamassa kuntoutuksessa ja yhteiskuntaan palaamisessa, toimitusjohtaja Jari Kaseva iloitsee.

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI on mukana tarkkailemassa kunnostus- ja korjaustöitä, sillä vallihauta on puoliksi kaupungin ja puoliksi valtion mailla. Kaupunki on myös mukana rahoittamassa tärkeän matkailukohteen korjausta.

Korjaustöiden rahoitustilanne parani, kun museokohteet siirtyivät Senaatti-kiinteistöille vuoden 2014 alussa. Korhosen mukaan vuokrasopimuksen yhteydessä sovittiin, että vuosittain noin miljoona euroa ohjataan alueen korjausvelkojen lyhentämiseen.

Päivän lehti

9.4.2020