Kanta-Häme

Vallihautaa korjataan taas

Hämeen linnan ympärillä on ollut kolme vallihautaa, joista lähinnä linnaa olevaa vallihautaa on korjattu jo yli kolme vuotta. Kaksi muuta vallihautaa ovat ryteikköisiä, mutta silmä havaitsee ne vielä.

Vallihautaa korjataan näillä näkymin vielä vuosia, sillä arvokkaan kohteen kunnostaminen on hidasta. Filosofian tohtori Pekka Koskinen esittää tekemässään kuntalaisaloitteessa, että myös unohdetut ”ojat” kunnostettaisiin alkuperäiseen tarkoitukseensa vallihaudoiksi.

Koskisen mielestä tärkeintä olisi kunnostaa linnan uloin vallihauta, joka on johtanut Vanajavedestä nykyisen moottoritien alle aivan Karnaalinpuiston koirapuiston kyljessä.

– Vallihauta on 1700-luvun muistomerkki Hämeenlinnasta sotilaskaupunkina. Olisi hienoa, jos se voitaisiin avata ja ruopata kokonaan ja tutkia arkeologisesti. Kiireisintä olisi kunnostaa Tampereentien ja moottoritien välinen osuus, Hämeen vanhasta linnasta vuonna 2007 väitellyt Koskinen korostaa.

Koskinen käyttää unohdetusta puistosta nimeä Karnaattipuisto, joka korostaa sen sotilaallista merkitystä. Karnaatti kun tarkoittaa kranaattia.

Hämeen vanhan linnan vallihaudan kunnostaminen alkoi vuonna 2013, kun haudan pohjalla ollut 60 sentin mutakerros siivottiin pois. Maanantaina linnalla aloittivat työnsä arkeologit, jotka keskittyvät tutkimaan ennen kaikkea vallihaudan alkuperäisiä osia.

– Vallihaudan etelä- ja länsiosasta kaksikolmasosaa on alkuperäistä. Osa seinämistä on rikki ja sen korjaamiseksi tehdään nyt tarkat suunnitelmat, arkkitehtisuunnittelusta vastaava arkkitehti Sanna Ihatsu sanoo.

Linnan vallihauta on Suomen ainoa vesivallihauta. Aika on muuttanut vallihautaa huomattavasti, sillä sen pohjoispuoli oli ummessa 1980-luvulle asti. Nyt se on määrä palauttaa arvoiseensa kuntoon.

– Vallihauta rakennettiin ilmeisesti 1770-luvulla ja katettiin kivillä. Vallihaudasta on löytynyt alkuperäisiä risunkinippujakin, Ihatsu kertoo.

Kustaa III päätti siirrättää Hämeenlinnan vuonna 1777 nykyiselle paikalleen Niementaustan mäelle ja kaupunki jäi Pekka Koskisen mukaan puolustuskyvyttömäksi. Vallihaudat rakennettiin kaupungin liepeille ilmeisesti juuri tuolloin, mutta joka tapauksessa ennen vuotta 1808.

On luultavaa, että myös muut vallihaudat kaivettiin samoihin aikoihin.

– Linna pystyi majoittamaan ainoastaan 145 miestä ja kaupunkilaiset majoittivat loput miehet. Linnasta haettiin ja sinne palautettiin aseet, Koskinen sanoo.

Kaupunkilaisten turvana oli Karnaattipuistoon kaivetun vallihaudan lisäksi myös kaksi skanssia eli linnaketta, joista toinen oli Turuntiellä ja toinen Viipurintien sillan kupeessa. Turuntien skanssissa oli neljä tykkiä ja Siltaskanssissa vielä enemmän.

Vallihauta oli niin Pekka Koskisen kuin Sanna Ihatsunkin mielestä todella tehokas. Jos sen tehoa haluttiin lisätä, voitiin se vaikka rasvata.

– Huonoimmin näkyy Linnanpuistossa olevan vanhan vallihaudan pohja, mutta se rakennettiinkin aikoinaan vain sen takia, että saataisiin maata linnan vallien rakennustöihin, Koskinen sanoo.

Kaupunginhallitus lähetti Koskisen aloitteen maanantaina vielä valmisteltavaksi yhdyskuntalautakuntaan ja historialliseen museoon.