fbpx
Kanta-Häme

Valmennuskursseja markkinoidaan pian jo yläkoululaisille

Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus tähtää siihen, että valmennuskursseja ei tarvittaisi. Tilanne on kuitenkin johtamassa siihen, että alan yritykset hakevat nyt uutta kohderyhmää alemmilta luokka-asteilta.
Abiturientit Eetu Äyräs ja Iisa Mustonen suorittavat Valmennuskeskuksen pitkän matematiikan kurssia Helsingissä. Mustonen osallistuu myös kauppakorkean valmennuskurssille myöhemmin keväällä. Kuvaaja: Silja Viitala / Lannen Media

Ensi vuonna voimaan astuvan korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksen myötä yhä harvempi tulee valituksi jatko-opintoihin pelkän pääsykokeen perusteella.

Uudistuksella on haluttu vähentää ei-toivottuja välivuosia ja poistaa maksullisten, pääsykokeisiin tähtäävien valmennuskurssien tarvetta, jotta vähävaraisten perheiden lapset eivät joutuisi eriarvoiseen asemaan.

Valmennuskursseja tarjoavat yritykset ovat jo lisänneet abikurssiensa määrää. Tarjontaa tullaan suuntaamaan myös alemmille luokka-asteille, jopa peruskoulun yhdeksäsluokkalaisille.

Espoolaisabiturienteilla Iisa Mustosella ja Eetu Äyräällä kävi tuuri: he saivat ilmaisen pitkän matematiikan abikurssin.

Mustonen sai sen ilmoittauduttuaan hyvissä ajoin myöhemmin keväällä pidettävälle kauppakorkean valmennuskurssille. Tuotantotaloutta lukemaan pyrkivä Äyräs puolestaan sai sen arvonnassa.

– En ehkä olisi lähtenyt muuten pitkän matematiikan abikurssille, mutta kyllä se rytmittää mukavasti päivää. Loppupäivän voi sitten opiskella itsenäisesti, Mustonen kertoo.

 

Kilpailu pääsykoepaikoista kiristyy

Lännen Media tiedusteli kahdelta isolta valmennuskurssiyritykseltä, käyvätkö pääsykoevalmennukset nyt tarpeettomiksi ja kärsiikö bisnes.

Valmennuskeskuksen varatoimitusjohtaja Antti Kasanen ei usko kysynnän hiipumiseen edes pääsykoepuolella, sillä useilla aloilla säilyy pieni kiintiö pääsykokeiden perusteella sisään valittaville.

– Vanhat tuotteet pysyvät, sillä edelleen meille tulee varmasti runsain määrin asiakkaita, jotka arvelevat, että omalla ylioppilastodistuksella ei ole mahdollisuuksia jatko-opintoihin. Kilpailu muutamista pääsykoepaikoista kiristyy, Kasanen arvelee.

Samoilla linjoilla on myös Eximian toimitusjohtaja Pasi Petäjä.

– Aika näyttää, luovutaanko valmennuskursseista jossain vaiheessa. Nyt niille on vielä aito markkina olemassa.

 

Varmuuden vuoksi valmennuskurssille

Etelä-Tapiolan lukiosta tänä keväänä kirjoittavalle Mustoselle kauppakorkea on “ihan ykkösjuttu”. Hän aikoo pyrkiä nimenomaan Aalto-yliopiston kauppakorkeaan.

Opiskelijavalintauudistus ei vielä tänä keväänä kosketa häntä, mutta hänellä on siitä selvä mielipide: se on hänen mielestään periaatteessa hyvä asia, mutta se tuo lisää paineita kirjoituksiin.

– Jos uudistuksessa olisi tarkoitus päästä eroon valmennuskursseista, enpä tiedä, onnistuisiko se kuitenkaan. Itse haluaisin Aalto-yliopistoon, ja siellä pitäisi olla todistusvalinnassa vähintään kaksi L:ää ja kolme E:tä.

– Siksi menin varmuuden vuoksi valmennuskurssille, koska ei voi tietää, miten menee. Aika kovat yo-tulokset pitäisi olla, jotta pääsisi sisään.

 

Uusista ryhmistä kasvupotentiaalia

Valmennuskeskus ja Eximia ryhtyvät tarjoamaan enemmän kursseja peruskoulun yhdeksäsluokkalaisille ja lukion ensimmäisen luokan oppilaille.

– Näemme tilanteessa liiketoiminnallisesti kasvupotentiaalia. Palveluita tarjotaan yhä nuoremmille, mutta sen kaikki kyllä tajuavat, että aasialainen malli, jossa viisivuotias käy yksityisopetuksessa, on hulluutta, Kasanen sanoo.

Hänen mukaansa vanha järjestelmä on ollut hyvä myöhään opiskeluun heränneille, jotka ovat pystyneet petraamaan pääsykokeisiin panostamalla.

Myös Petäjän mielestä on selvää, että kysyntä ja markkinat siirtyvät aikaisempaan vaiheeseen.

 

Onko edessä välivuosikaruselli?

Eximia lanseeraa tämän vuoden aikana useita uudenlaisia palveluja asiakkailleen.

– Menemme brittiläisempään maailmaan: tulemme tarjoamaan myös yksityisopetusta. Opiskelijat joutuvat tiukemmalle ja vanhemmat hätääntyvät. Se tarkoittaa sitä, että ostetaan lisäpalveluita. Hyvä koulumenestys on meillä arvo, johon panostetaan, Petäjä sanoo.

Hän arvelee, että uudistus voi johtaa välivuosikaruselliin, jossa nuoret käyvät korottamassa ylioppilastutkintoarvosanojaan päästäkseen haluamaansa opinahjoon. Petäjän mukaan näin on käynyt jo esimerkiksi Norjassa.

– Voi käydä niin, että hyväosaiset nuoret jäävät välivuosiin korottelemaan, kun taas vähävaraiset menevät töihin. Jos nuoret halutaan nopeammin työelämään, korkeakoulupolitiikkaa pitäisi muuttaa.

Preppauskursseja tarjoaville yrityksille mahdolliset välivuodet tietenkin tarjoavat markkinaraon.

– Pitää muistaa, että valmennuskursseilla käy edelleenkin vain pieni osa porukasta. Hyvät eivät tarvitse valmennusta, mutta jos ihmiset haluavat sitä ostaa, niin miksi sitä pitäisi suitsia, Pasi Petäjä huomauttaa.

Mikä uudistus?

Korkeakoulut uudistavat opiskelijavalintojaan vuonna 2020. Todistusvalinnasta tulee pääasiallinen väylä korkeakoulutukseen. Valtaosa paikoista varataan ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeville.

Ylioppilastutkintotodistuksen ja ammattikoulun todistuksen arvosanojen painoarvo kasvaa.

Todistusvalinnan lisäksi säilyy pieni kiintiö valintakokeiden perusteella valittaville.

Pääsykokeet helpottuvat: ne eivät saa enää edellyttää mittavaa valmistautumista.

Korkeakouluihin kehitetään myös muita väyliä, kuten avoin yliopisto.

Abikurssien kysyntä kasvanut

Abikurssien ja ammattikorkeakoulukurssien kysyntä on kasvanut. Suosituimpia pääsykoevalmennuskursseja ovat olleet lääketiede, oikeustiede, kauppatiede ja psykologia.

Valmennuskeskuksen kursseille osallistui viime kaudella lähes 6 700 ja Eximian kursseille 5 000–6 000 asiakasta.

Menot