fbpx
Kanta-Häme

Valoa linnan pimeimpäänkin kolkkaan

Linnan kapeiden portaiden päässä on pieni vanha varastotila, jonka pienelle tasanteelle mahtuu hädin tuskin kymmenen ihmistä.

– Kyllä tänne aina yksi Rexonaa käyttävä mahtuu! huutaa Anni Metsäpuro, ja joukko tiivistää.

Parikymmentä minuuttia aikaisemmin alkanut Hämeen linnan kolot ja kolkat -teemakierros vei keittiön ravintolan huoltokäytävän kautta tykkitornin pohjalle. Nyt ollaan jo päälinnassa, jonne tosin kuljettiin pienestä ovesta lipunmyyntikojua vastapäätä.

Linnan tapahtumatuottaja ja kierroksen opas Jyrki Nissi kertoo, ettei ovea ollut käytetty pitkään aikaan.

– Tarvitsimme lukkosepän, jotta saimme sen auki.

Varastotilassa valaisevat vieraiden taskulamput sekä pienet tuikkukynttilät, joita on ripoteltu vanhan seinän uumeniin. Tätä puolta linnasta ei ole suuri yleisö aiemmin nähnyt.

Hämeen linna järjesti lauantaina ensimmäistä kertaa yleisölle erikoiskierroksia, jotka menivät pitkin käytäviä, jonne muuten olisi pääsy kielletty.

Viime syksynä alkaneita kierroksia on hetken aikaa pidetty ainoastaan tilausasiakkaille, mutta koloja ja kolkkia pääsi tutkimaan lauantaina Euroopan kulttuuriympäristöpäivän kunniaksi.

– Meille tuli paljon kyselyjä asiakkailta, että mitä kaikkien kylttien ja suljettujen käytävien takana on. Vastauksena kyselyyn järjestämme näitä kierroksia, Nissi kertoo.

Jokaiselle kierrokselle pääsee kerrallaan enintään 25 ihmistä. Urakoitavaa riittää, koska kierros voi kestää kokonaisuudessaan puolitoista tuntia.

Heti matkan aluksi Nissi tarkistikin, ettei kellään osallistujalla ole jalassaan korkokenkiä: vanhoja, ahtaita kivikäytäviä linna on nielaissut metreittäin.

Kierroksen aikana pääsi muun muassa näkemään epäonnisia rottia, ruutivaraston, jossa räjähti 1500-luvulla sekä paikan, jossa hauholaiseksi noitamieheksi kutsuttu herra kuoli 1600-luvulla – vai murhattiinko hänet? Sitä ei tiedetä.

Ensimmäiselle kierrokselle perheensä kanssa osallistunut Sanna Lähteenmäki kertoi, että hänen lapsensa olivat odottaneet kierrosta jo usean viikon ajan.

– Olemme käyneet linnassa monet kerrat, ja joka kerta on kuullut lapsilta toiveita, että vitsi kun tuonnekin pääsisi. Ja kyllä itseänikin on kiinnostanut ne kaikki pienet kujanteet ja rappuset, joissa on ennen ollut portit edessä, Lähteenmäki kertoi.

Lähteenmäen mies Niklas Lähteenmäki osallistui myös kierrokselle, ja hän piti myös näkemästään. Hämeenlinnan yleiskaava-arkkitehtina työskentelevä Lähteenmäki vaikuttui, kun ullakolla pääsi näkemään Suomen vanhinta säilynyttä lautakattoa.

– Hämeen linnan pitäisi ehdottomasti järjestää näitä kierroksia useammin, hän totesi.

Kolot ja kolkat -kierroksella ohitettiin tutuiksi tulleet Kuninkaansalit ja Pielaveden raha-aarteet nopeasti. Reitti sukkuloi pitkin huoltokäytäviä ahtaista kolkista luonnonvalon valaisemiin torneihin.

Erikoisuutena on huone, jossa kuvaus kiellettiin. Siellä nimittäin arkeologit tekevät töitä, ja samassa tilassa säilötään linnasta löytyneitä vanhoja luurankoja.

Viimeistään tällä kierroksella ymmärtää, että linnan muurien sisällä on tapahtunut paljon. HäSa

Hämeen linnan Kolot ja kolkat -kierroksia järjestetään seuraavan kerran pyhäinpäivänä 31.10.

Menot