Kanta-Häme Hattula

Valokuituun liittyminen maksaisi yli 1500 euroa ja kymmeniä euroja joka kuukausi

Etenkin sivukylien pätkiville yhteyksille halutaan helpotusta kalliista valokuituyhteyksistä.
Arto Saikanmäki Orbion Consultingista uskoo, että valokuituverkko on kunnalle elinvoimatekijä. Saikanmäki kertoi valokuidusta keskiviikkona Parolassa järjestetyssä tilaisuudessa. Kuva: Esko Tuovinen
Arto Saikanmäki Orbion Consultingista uskoo, että valokuituverkko on kunnalle elinvoimatekijä. Saikanmäki kertoi valokuidusta keskiviikkona Parolassa järjestetyssä tilaisuudessa. Kuva: Esko Tuovinen

Hattula jatkaa edelleen selvittelyä valokuituverkon rakentamisesta. Kantona kaskessa on kuiduttamisen kalleus, sillä Hattulassa verkostoon jouduttaisiin laittamaan 3,7–5,5 miljoonan euron hintalappu. Käytännössä valokuituverkkoon liittyminen maksaisi kotitaloudelle 1 500–1 900 euroa ja sen jälkeen kustannukset olisivat 30–40 euroa kuukaudessa.

Kunnanjohtaja Katariina Koivisto sanoo, että parhaillaan Hattulassa mietitään kunnan roolia verkottamisessa.

– Emme voi tehdä esimerkiksi samaa kuin Pälkäne, jossa kunta perusti oman valokuituyhtiön. Meillä ei ole varaa laittaa hankkeeseen rahaa, vaikka valokuitu olisikin suuri vetovoimatekijä. Ehkä Hattulan kunta voisi olla taustalla kannustavana tekijänä, Koivisto korostaa.

Hattulan hankkeiden toteutumista hidastaa myös se, että siihen ei ole tällä hetkellä mahdollista saada julkista tukea.

Hattulalaisille tehtyjen kyselyjen mukaan 76 prosenttia kuntalaisista on kiinnostunut valokuidusta. Arto Saikanmäki Orbion Consultingista sanoo, että yhteydet ovat hyvät vain Parolassa ja Nihattulassa.

– Koko kunnassa on 4G-kuuluvuus, mutta taajamien ulkopuolella ollaan mobiililaajakaistan varassa. Mobiililaajakaistan ongelmana on yhteyksien pätkivyys. Valokuitu nopeuttaisi yhteyksiä huomattavasti, Saikanmäki sanoo.

Naapurikunnissa on Saikanmäen mukaan monta eri kuiduttamisen tapaa. Valkeakoskella energiayhtiö tarjoaa valokuituliittymää maakaapeloinnin yhteydessä. Akaassa sen sijaan kunta ei investoi verkostoon.

Hausjärven Monnin alueelle rakennettiin itse valokuituverkko kyläverkkohankkeena. Siihen saatiin 70 prosentin julkinen tuki.

Valokuitu on käytössä myös Tuuloksessa, jossa verkko valmistui jo neljä vuotta sitten Elyn tuella.

– Hattulassa verkko voitaisiin rakentaa yhdistelemällä naapurikuntien malleja, Saikanmäki kannustaa.

Valokuitu kiinnostaa nyt monia Kanta-Hämeen kuntia. Taajamat saadaan helposti verkoston piiriin, mutta ongelman muodostavat sivukylien kotitaloudet, sillä verkoston rakentaminen maksaa. Mitä enemmän on liittymiä, sitä kohtuullisempia ovat kulut.

– Hattula ei missään nimessä ole valokuituverkoston suunnittelemisessa ainakaan jälkijunassa. Vasta kymmenellä prosentilla omakotitaloista on valokuituyhteys, Saikanmäki sanoo.

Hattulassa valokuitua on tällä hetkellä Parolan keskustaajaman lisäksi muun muassa Nihattulassa.

Kunnanjohtaja Katariina Koivisto vilautti keskiviikkona järjestetyssä avoimessa infotilaisuudessa varovaista vihreää valoa valokuidun suhteen.

– Kunta teki viime keväänä linjauksen, jossa lainattiin rahaa kylähankkeeseen niin pitkäksi aikaa, kun tukea jouduttiin odottamaan, Koivisto vinkkaa. HäSa