Kanta-Häme

Valoterapiaa kaamokseen

Tampereen ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Yths hankki viitisentoista vuotta sitten kirkasvalolamput yhteen hoitohuoneistaan ja alkoi tarjota valoterapiaa mielenterveyspuolen potilailleen.

Ensimmäisinä vuosina kirkasvalolamppujen alla pidettiin potilaiden kanssa istuntoja. Pian tila avattiin kaikille opiskelijoille. Nykyään Tampereen yliopiston opiskelijat voivat käydä valohuoneessa esimerkiksi juomassa aamukahvit ennen luentoja.

Vuoden pimein päivä

Tänään lauantaina 21. joulukuuta on talvipäivänseisaus. Se on pohjoisella pallonpuoliskolla vuoden lyhyin päivä.

Suomen pohjoisimmassa kylässä Nuorgamissa auringoton aika, eli kaamos tai polaariyö, kestää melkein kaksi kuukautta. Aurinko laski Nuorgamissa 25. marraskuuta ja nousee seuraavan kerran tammikuun lopulla.

Hämeenlinnassa päivä kestää vuoden pimeimpänä aikana noin viisi ja puoli tuntia.

Sekään ei ole paljon, jos ottaa huomioon, että päivätyötä tekevän ihmisen pitäisi olla aktiivinen vähintään kahdeksan tuntia päivässä. Lisäksi valoisimmat tunnit vietetään yleensä sisätiloissa, joihin vähäiset auringonsäteet eivät talvisin yletä.

Pimeä saa aivot untenmaille

Auringonvalon puute välittää aivoille viestin, että pitäisi nukkua. Pimeyden ansiosta melatoniinia, eli unihormonia, erittyy aivoissa liikaa. Pimeimpinä kuukausina ilmenevä väsymys on siis biologinen oire.

Sairaanhoitaja Helena Haikonen kertoo, että talvikuukausina Yhts:n mielenterveyspuolen linjat käyvät kuumina.

– Moni soittaa ja kertoo, ettei pääse ylös sängystä, kun yksinkertaisesti väsyttää niin paljon.

Kaamosväsymyksen oireita ovat unentarpeen kasvun lisäksi voimattomuus, haluttomuus, alentunut vastustuskyky sekä nivelsärky. Toisilla kaamosväsymys aiheuttaa hiilihydraattihimoa ja siten painon nousua.

Osalla ihmisistä esiintyy myös kaamosmasennusta, jota hoidetaan pimeään aikaan mielialalääkkeillä.

Yths:n psykologi Marjo Kokko kertoo, että Tampereelle tulevat ulkomaalaiset vaihto-opiskelijat järkyttyvät joka vuosi pimeän aiheuttamasta väsymyksestä.

– He ovat kiitollisia, kun kuulevat, että väsymykseen ja alakuloisuuteen on jokin syy.

Kirkasvalo huijaa aivoja

Melatoniinia syntyy aivojen käpylisäkkeessä, johon on suora yhteys silmistä.

– Kirkasvalo siis huijaa aivoja toimimaan niin kuin olisi valoisaa, Kokko sanoo.

Kirkasvaloa käytetään kaamosväsymyksen hoitona. Haikonen ja Kokko suosittelevat opiskelijoille kahden viikon kirkasvalojaksoa. Valossa pitäisi paistatella noin tunnin verran, jotta hoito vaikuttaa.

– Kirkasvalolle altistuminen jää aivoihin tavallaan muistiin. Kahden viikon valokuurin jälkeen satunnainen käyttö riittää, Haikonen sanoo.

Kokko sanoo, että myös psyykkinen hyvinvointi vaikuttaa väsymyksen taltuttamiseen.

– Ulos kannattaa lähteä, vaikkei millään jaksaisi. Ja aina voi haaveilla valosta ja positiivisista asioista, sekin auttaa!(HäSa)