Kanta-Häme

Valta asuu Itä-Hämeenlinnassa

Vallankahva sijaitsee Vanajaveden itäpuolella, jos Hämeenlinnan vallan karttaa on uskominen.

Kaupungin 59 kaupunginvaltuutetusta, kahdesta kaupunginjohtajasta ja kolmesta tilaajajohtajasta yksitoista asuu Sairiossa, Sairionrannassa tai Hätilän alueella.

Seudulla asuvat muun muassa kaupunginjohtaja Timo Kenakkala, valtuuston nykyinen puheenjohtaja Iisakki Kiemunki (sd.) sekä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.).

Asukaslukuun suhteutettuna itäinen Hämeenlinna peittoaa jopa keskustan seudun, mitä tulee kaupungin vallanpitäjiin. Keskustan ja aseman seuduilla asuu yksi vallanpitäjä jokaista 980 asukasta kohden. Itä-Hämeenlinnassa vallanpitäjiä on yksi jokaista 880 asukasta kohti.

Paljon omakotitaloja

Valtaosa itäisestä Hämeenlinnasta on omakotitaloaluetta, mikä osaltaan selittää sitä, miksi suuri osa perheellisistä ja valtaa pitävistä asuu siellä.

Toisaalta, juuri läntiseen Hämeenlinnaan on kaavoitettu suuria uusia omakotitaloalueita, samoin kuin Etelä-Hämeenlinnaan.

Viimeisin, joka muutti kaupunkiin, oli kaupunginjohtaja Timo Kenakkala. Sairionrannassa kerrostalossa asuva Kenakkala kertoi päätyneensä asuinalueeseen siksi, että se oli riittävän lähellä keskustaa ja ulkoilumahdollisuuksia.

– Työpäivät ovat aika pitkiä ja hektisiä, joten kerrostaloasumisella lähellä kaupungin keskustaa on tällä hetkellä minulle suuri arvo, Kenakkala sanoo.

Hänen mielestään kaupunginosan valinta ei vaikuta siihen, miten hän näkee kaupungin.

– Tässä asemassa pitää koko kaupunkia kehittää, ja asioita on katsottava helikopterivinkkelistä. Ei tämä ole mitään sairiolaisuutta tai sairionrantalaisten edunvalvontaa missään nimessä, mutta totta kai ihmiset keskittyvät asioihin, joita havaitsee omalla työmatkallaan, hän lisää.

Länsi häviää

Hätilän–Sairion akselilla asuu enemmän kaupungin valtaa pitäviä kuin koko Länsi-Hämeenlinnassa yhteensä. Jukolan, Voutilan, Nummen, Loimalahden, Luolajan, Sammon, Vuorentaan ja Hirsimäen alueilta tulee kahdeksan valtuutettua.

Kaupungin asukastiedoissa läntisessä ja itäisissä kaupunginosissa asuu molemmissa runsaat 11 000 asukasta.

Yksikään kaupungin ylimmistä virkamiehistä ei asu moottoritien läntisellä puolella. Yksi asuu Tampereella.

Kaupunginvaltuutettu Prabhakaran Ranjith Kumar (sd.) on toinen Voutilassa asuvista valtuutetuista. Hän muutti kaupunginosaan vuonna 2008.

– Ahvenisto on minulle sydäntä lähellä, ja työpaikkani on täällä. Viihdyn täällä todella hyvin, Ranjith Kumar sanoo.

Länsihämeenlinnalaisuus on vaikuttanut siinä, että hän on halunnut puolustaa kaupunginosan julkisia palveluita, kuten terveydenhoitoa ja kirjastoa.

– Meillä oli Suomen ensimmäinen omatoiminen kirjasto täällä Jukolassa, hän kertoo.

Samalla hän on huomannut, että ihmiset tulevat puhumaan hänelle omia ajatuksiaan ja kehitysehdotuksiaan.

– Juttelen täällä paljon ihmisten kanssa, mutta ei kaikkien asioihin voi valtuutettu vaikuttaa.

Etelästä puuttuu valtaa

Hätilän ja Sairion alueiden lisäksi suuriksi keskittymiksi voi laskea kaikki keskustan lähellä olevat vanhat asuinalueet. Hätilässäkin raja tulee vastaan Papinniityntiessä: tuoreemmat asuinalueet Kukostensyrjä ja Ruununmylly ovat vailla edustajia. Uusi Sammon aluekin on edustajaa vailla.

Mitä kauemmas keskustasta lähtee, sitä harvemmaksi muuttuu asutus. Ilmansuunnista etelässä asuu valtuutettuja kuitenkin vähiten.

Miemalassa ja Hattelmalassa ei asu yksikään valtuutettu, Käikälässä vain yksi.

Kerrostalovaltaisista lähiöistä Laaniityllä ja Katumalla on edustusta, mutta Jukolalla, Nummella ja Katisilla ei. Katumalla asuvan kaupunginhallituksen jäsenen Ritva Oinosen (vas.) mielestä hänen alueellaan on tunnelmaa.

– Katumalla on mielenkiintoisia ihmisiä ja todella hyvä yhteishenki. Harmi, että maine on Katumalla sellainen kuin on. Katuma on mielestäni löytämätön helmi, hän sanoo.

Onko sillä väliä?

Renko on liitoksen myötä Hämeenlinnaan liittyneistä kunnista suurin voittaja. Renkolaisilla on asukaslukuunsa nähden eniten valtuutettuja: yksi jokaista 600 asukasta kohden.

Asukastiheyteen suhteutettuna Hauholla valtuutettuja on vähiten, vain yksi vajaata 1 300 asukasta kohden.

Tärkeintä tässä kuitenkin on: Onko väliä, missä päin vallanpitäjät asuvat?

Kaupunginjohtaja Timo Kenakkalan mielestä kaikkien kaupunginvaltuutettujen pitää ajaa ensisijaisesti koko kaupungin asiaa, ei minkään tietyn alueen ehdolla.

Samaa toteavat niin Ritva Oinonen kuin Prabhakaran Ranjith Kumar. Kenakkala kuitenkin pohtii, että kaupunginvaltuutettu on toisaalta alueensa asioiden viestinviejä.

– Jokaiselta alueelta tulevat viestit ainakin jossain määrin otetaan vakavasti, hän toteaa. (HäSa)