Valtakiistat repivät Hattulaa: "Ei ole kyse vain kahden tai kolmen ihmisen välisistä henkilökemioista"

Hattulan kunnan kahta toimialajohtajaa koskevan kiusaamisjupakan taustalta on paljastunut jo pitkään jatkunut ilmapiiriongelma ja valtakiistoja, jotka liittyvät virkamiesten ja poliitikkojen väliseen työnjakoon sekä valmisteilla olevaan organisaatiouudistukseen.

Lukuisat poliitikko- ja virkamieslähteet arvioivat Hämeen Sanomille, että kunnanhallituksen ja joidenkin keskeisten virkamiesten välinen kahnaus stressaa Hattulan hallintoa ja heijastuu kunnan johtamiseen.

– Tässä ei ole kyse vain kahden tai kolmen ihmisen välisistä henkilökemioista vaan koko kuntaa koskevista asioista ja lakien ja päätösten noudattamisesta, näkee kriisin keskiössä oleva Hattulan kunnan tekninen johtaja Juha Prittinen.

Hattulan kunnanhallituksen puheenjohtajan Matti Puotilan (kok.) mukaan kyse on parin johtavan virkamiehen muutosvastarinnasta ja yrityksestä suojella omia asemiaan.

Prittinen ja sivistysjohtaja Jari Wihersaari tekivät 5. syyskuuta työsuojeluilmoitukset kunnanhallituksen heihin kohdistamasta häirinnästä ja työpaikkakiusaamisesta. He katsovat, että koko organisaatiouudistuksen päätavoite on pudottaa heidät kaksi pois nykyisistä tehtävistään vailla asiallisia perusteita.

Lue myös: Hattulan kunnassa kuohuu: sivistysjohtaja ja tekninen johtaja syyttävät kunnanhallitusta kiusaamisesta

Vikaa Hattulan hallintosäännössä?

Puotilan mielestä perusongelma on se, että virkamiehet ovat työntyneet Hattulassa liian vahvasti päätöksenteon puolelle.

Prittinen on vastakkaista mieltä: hänestä Hattulan poliitikot puuttuvat ja sotkeutuvat nykyään liikaa valmisteluun.

Ainakin osa luottamushenkilöistä kokee, että Hattulan nykyinen hallintosääntö on siirtänyt liikaa valtaa poliitikoilta virkamiehille. Puotilan mukaan uusi hallintosääntö todettiin heti valtuustokauden alussa epäonnistuneeksi.

– Tarkoitus on modifioida sitä ennen valtuustokauden loppua sellaiseksi, että se vastaisi paremmin Hattulan olosuhteita.

Puotila summaa, että poliitikkojen ykköstavoitteena on kunnan elinvoimapolitiikan terästäminen ja ettei virkamiesten vastahanka pysäytä organisaatiouudistusta.

– Kaikkien valtuustoryhmien yhteinen tahto on viedä näitä asioita eteenpäin.

Erimielisyyttä tonttimyynnin periaatteista

Puotila näkee, että tulevassa organisaatiouudistuksessa kannattaa arvioida myös kunnanjohtajan roolia ja sen mahdollisia muutoksia.

– Nykyisellään kunnanjohtajan kannettavana on aika raskas paketti, ja tulokset ovat mitä ovat, Puotila toteaa.

Hän toivookin kunnanjohtaja Katariina Koivistolta väkevämpää otetta kunnan elinvoiman kehittämiseen.

– Luottamushenkilöpuolella haluttaisiin hieman ravakampia askelia eteenpäin kuin mitä nyt on tapahtunut.

Prittisen ja Puotilan erimielisyydet koskevat ennen kaikkea maankäytön ja tonttimyynnin periaatteita.

Puotila sanoo monen yrittäjän kokevan, että rakentaminen on käynyt Hattulassa liian vaikeaksi kunnan nykyisen teknisen johtajan aikana eli syksyn 2015 jälkeen.

Yrittäjiltä huolta Hattulan elinvoimasta

Hattulan Yrittäjät ja Hämeen Yrittäjät toimittivat 27. syyskuuta kunnanjohtaja Koivistolle ja hänen kauttaan kunnanhallitukselle yhteisen huolenilmauksensa Hattulan elinvoiman ja yrityshankinnan puolesta. Siinä yrittäjien edustajat moittivat yritystonttien hinnoittelua epäonnistuneeksi ja valittivat, ettei kunnan tekninen virasto ole ottanut asiaa vakavasti.

Prittinen torjuu yrittäjien kritiikin.

– Tonttien saatavuudessa ei ole mitään ongelmaa, mutta niiden hinnoittelusta, jonka valtuusto on päättänyt, on käyty keskustelua. Jotkut ovat sitä mieltä, että kunnan pitäisi edelleen antaa yrittäjille tontteja ilmaiseksi tai lähes ilmaiseksi, kuten aiemmin tehtiin, mutta kuntalaki ei enää salli sellaista. Vuoden 2016 alusta maata on saanut luovuttaa elinkeinotarkoitukseen vain sellaisella hinnalla, joka ei vääristä markkinoita. _HäSa

Matti Puotila on Hämeen Sanomat Oy:n hallituksen puheenjohtaja.