Kanta-Häme

Valtakunnallinen Runolaulupäivä tulee Lönnrotin jalanjäljissä Hämeenlinnaan

Valtakunnallisena Runolaulupäivänä 25.4. järjestetään konsertteja ja työpajoja paikkakunnilla, joista Elias Lönnrot on saanut aineistoa tai työskennellyt Kalevalan käsikirjoituksen parissa. Yksi konserteista on Hämeen linnassa.

Mitä aiot laulaa linnassa, muusikko Eila Hartikainen?
– Laulan erilaisia Hämeestä tallennettuja (kalevalamittaisia) runoja. Muutamia sävelmiäkin on Hämeestä.

Kalevalamittainen runous mielletään usein karjalaiseksi perinteeksi. Eikö se olekaan?
– Yllätyin vähän itsekin. Hämeestä on talletettu paljon esimerkiksi loitsuja, kertovia runoja sekä esimerkiksi häälaulu, joka on yksi vanhimmista suomenkielisistä runolaulukäsikirjoituksista.

Mikä sellainen häälaulu oikein on?
– Elias Lönnrot sai (ilmeisesti työskennellessään nuorena ylioppilaana apteekkioppilaana Hämeenlinnassa) haltuunsa käsinkirjoitetun runon vuodelta 1778. Se talletettiin Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistoon Lönnrotin irtopapereiden mukana. 
– Lauluhan sopisi vaikka tämän päivän häihin. Parille toivotaan lapsilykkyä, kehutaan morsianta ja sulhasta humoristisesti ja lopuksi kiitetään kaikkia.

Kenen häistä siinä mahdetaan laulaa?
– Sen kun tietäisi. Paperi on tosi kulunut, ja osa tekstistä on haalistunut pois. Paperin reunassa on lueteltu nimiäkin, joten vanhoista kirkonkirjoista pystyisi ehkä periaatteessa selvittämään asiaa. Toivo Kaukoranta on vuonna 1910 tutkinut laulua ja kirjoittanut siitä Hämäläis-osakunnan Kaikuja Hämeestä -julkaisussa.

Eteläisestä Hämeestä on ilmeisesti talletettu muitakin häälauluja?
– Suomen Kansan Vanhat Runot -kokoelmassa on esimerkiksi Myyrön miniä. (Myötihin mä Myyrölähän / Myyrön pojan puolisoksi / Sain minä kovan anopin / Pani se minun jauhaamahan / Sekä tahto tappamahan…). Sitä ajattelin yhteislauluksi Hämeen linnassa. 

Mistä olet oppinut runolaulun taidon?
– Olen valmistunut Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolta. Kauan kauan sitten saavutin jopa ensimmäisenä runolaulun Suomen mestaruuden. Olen ammatiltani kansanlaulaja. Opetan ja laulan monissa projekteissa, muun muassa Me Naiset -yhtyeessä.

Miksi Runolaulupäivää tarvitaan?
– Ihmiset eivät oikein tiedä runolaulusta. Kun meillä on tällainen laaja kulttuuriperintö, sitä pitää levittää. Kirjasarja Suomen Kansan Vanhat Runot on itse asiassa Suomen vanhin ja suurin laulukirja. Se löytyy netistäkin. 
– Runolaulussa hienointa on se, että minkä tahansa runon voi laulaa millä tahansa sävelmällä. Ja koska lauluissa ei ole säkeistöjä, minkä tahansa säkeen voi laulaa kerran, kaksi tai jättää poiskin. Lauluja voi muunnella loputtomasti.

Runolaulupäivä
Konsertti Hämeen linnassa tiistaina 25.4. kello 19. Samana päivänä konsertit ja työpajat pidetään mm. Kajaanissa, Kuhmossa, Joensuussa, Helsingissä ja Juvalla. Konsertti kuuluu Suomi 100 -tapahtumiin.