fbpx
Kanta-Häme

Valtakunnansovittelija on huolestunut

– Olen hyvin huolestunut tilanteesta. En kuitenkaan halua maalata piruja seinälle, valtakunnansovittelija Minna Helle sanoo.

Uuden valtakunnansovittelijan huolena ovat työelämän uudistukset, jotka ovat tulossa työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluihin ensi vuoden syksystä alkavalla neuvottelukierroksella. Hän ei ole ensisijaisesti huolissaan palkankorotuksista.

– Pidemmän aikaa on vallinnut yhtenäinen näkemys siitä, että maltillisella palkkapolitiikalla yhteiskunta lähtee pyörimään entistä paremmin.

Palkkasopimuksia paljon vaikeampia asioita ovat työelämän uudistukset. Hallitus suunnittelee uutta lainsäädäntöä työelämän uudistuksista.

– Lainsäädännöllä on aika rajatut mahdollisuudet. Valtaosa asioista on sovittu työ- ja virkaehtosopimuksissa, Helle muistuttaa.

Helteen mielestä Suomessa on tarvetta uudistaa työelämän sääntöjä. Tällaisia ovat muun muassa työajat ja paikallinen sopiminen.

Helle ei valtakunnansovittelijana halua ottaa kantaa, mitä uudistukset milläkin alalla tarkoittavat. Uudistuksia pitäisi kuitenkin pystyä tekemään.

– Muuten käy niin, että jäämme kehityksen kelkasta.

Uudistuksia pitäisi tehdä kolmikantaisesti eli valtiovallan, työnantajien ja työntekijöiden sopimuksilla. Helteen huoli kumpuaa viime vuosien kokemuksista.

– Viimeisen neljän vuoden aikana on kolmikantaisesti saatu aikaan hyvin huonosti uudistuksia.

Kolmikantaista asioiden hoitamista on myös arvosteltu viime vuosina. Kärjekkäimmät arvostelijat olisivat valmiita luopumaan koko mallista.

– Kolmikantaa ei kannata romuttaa, mutta sen on saatava aikaan tuloksia. Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen oli takaisku, mutta sopimisen tarve ei ole vähentynyt. Uudistuksia tarvitaan niin lainsäädännössä kuin työmarkkinasopimuksissa.

Helle pitää hyvänä, että keskusjärjestöt saivat sovun työllisyys- ja kasvusopimuksen kolmannesta vuodesta. Liitot ovat niin ikään kyenneet soveltamaan sopimusta uusissa työ- ja virkaehtosopimuksissa.

– Sopimuksessa on kohta, jonka mukaan valtakunnansovittelijaa voidaan käyttää korotusten soveltamisessa. Apua ei ole kuitenkaan tarvittu, Helle kertoo.

Hän arvelee, että palkankorotuksiin liittyvät soveltamistavat ovat vakiintuneita. Sen sijaan keskitetty sopimus ei jättänyt tilaa sisällöllisille uudistuksille.

– On jäänyt monta avointa langan päätä. Ensi syksynä niitä käsitellään pitkästä aikaa neuvotteluissa.

Keskuskauppakamarin taannoiseen kyselyyn vastanneista yritysjohtajista suurin osa pelkäsi työelämän uudistusten johtavan laajoihin työtaisteluihin. Minna Helle ymmärtää heidän pelkonsa.

– Kauhuskenaario on, että työmarkkinoilla syntyy ensi syksynä hallitsematon tilanne.

Helle toivoo, että 300 sopimuksen solmimista pystyttäisiin jollakin tavalla koordinoimaan. Se edellyttää, että neuvottelujen juoksutusta suunnitellaan etukäteen.

Työmarkkinajärjestöt pystyvät valtakunnansovittelijan toimistossa tekemään pakon edessä sovintoja palkankorotuksista. Palkankorotuksia vaikeampaa on sovitella näkemyksiä työelämän säännöistä.

– Miten valtakunnansovittelijan toimistossa saataisiin yhteinen näkemys asioista, jos osapuolet eivät ole kyenneet saamaan sitä aikaan keskinäisissä neuvotteluissa.

– Kun sovittelijalle on tuotu sopimuskiistoja, joista ei ole käytännössä lainkaan neuvoteltu, sovittelu on vaikeutunut. HäSa

Menot