Kanta-Häme Hämeenlinna

60 työajatonta Hämeenlinnassa: Valtaosalla kirkon työntekijöistä on jo työaika mutta papeille sitä ei ole luvassa

Uusi työaikalaki myllertää evankelisluterilaisen kirkon hengellistä työtä. Jatkossa lain ulkopuolelle jäävät ainoastaan uskonnollisia toimituksia tekevät papit ja kanttorit.
Kirkonkulman koululla oli iloista hälinää, kun perheitä kokoontui liikkumaan lastensa kanssa. Lastenohjaaja Eija Kortesoja on yksi niistä seurakunnan työntekijöistä, joilla on työaika. Kuva: Tomi Vesaharju
Kirkonkulman koululla oli iloista hälinää, kun perheitä kokoontui liikkumaan lastensa kanssa. Lastenohjaaja Eija Kortesoja on yksi niistä seurakunnan työntekijöistä, joilla on työaika. Kuva: Tomi Vesaharju

Uusi työaikalaki on jakanut evankelisluterilaisen kirkon kahtia.

Suurimmalla osalla kirkon 19 000 työntekijästä on jo työaika, mutta sen ulkopuolelle ovat jääneet esimerkiksi diakonit ja nuorisotyönohjaajat. He saavat nyt työajan toisin kuin toimituksia suorittavat papit ja kanttorit.

Kirkon akateemisten toiminnanjohtajan Jussi Junnin mukaan työajan tulo on kirkolle mullistus. Akavaan kuuluvassa työmarkkinajärjestössä on jäseninä kaikkiaan 5 500 pappia, kanttoria ja teologia.

– Olemme yrittäneet ratkaista ongelmaa aktiivisesti huhtikuusta lähtien, mutta minkäänlaista sopua ei ole löydetty. Erimielisyyttä on jopa siitä, mitä uudella työaikalailla edes tarkoitetaan, Junni korostaa.

Akavaan kuuluvan Kirkon akateemisten eli Aki ry:n ja Kirkon työmarkkinalaitoksen neuvottelut jatkuvat ensi viikolla. Alan työehtosopimus päättyy maaliskuun lopussa.

Kirkon työntekijät eivät ole saaneet sunnuntaikorvauksia

Tosiasiassa työaikaa sovelletaan jatkossa myös suurimpaan osaan papistoa ja kanttoreita. Ainoastaan kirkon ylin johto ja uskonnollisia toimituksia suorittavat työntekijät, jotka voivat päättää täysin työajoistaan, jäävät lain ulkopuolelle

Junnin mukaan rahasta ei ole neuvottelujen aikana juurikaan puhuttu, vaikka työaika tietääkin lisä-, ylityö- ja sunnuntaikorvauksia. Tähän asti kirkon työntekijöille ei korvauksia ole maksettu.

– Olen laskenut itsekseni, että esimerkiksi pappien palkankorotukset olisivat ainakin kymmenen prosenttia. Se on jo tuntuva korotus, Junni sanoo.

Viikoittaiset työajat vaihtelevat seurakunnissa Jussi Junnin mukaan 30:n ja 50 tunnin välillä. Etenkin ruuhkavuosia eläville työntekijöille suuret vaihtelut tekevät työstä erittäin raskaan.

– Nykyaikana työvuorot olisi helppo suunnitella vaikkapa tietokoneella, Junni huomauttaa.

Työajattomuudessa pitkä perinne

Kirkkoherrat sekä sairaala- ja oppilaitospapit ovat edelleen kirkon työajattomissa tehtävissä. Pappien lisäksi työaikojen ulkopuolella ovat Suomessa vain tuomioistuinten tuomarit.

Pappien työajattomuudella on Suomessa jo pitkät perinteet. Vasta vuonna 1990 luovuttiin seurakunnissa pappiloiden asumisvelvollisuudesta, joka tuli monelle tavattoman kalliiksi.

– Papit saivat lopulta yhden viikoittaisen vapaapäivän vuonna 1975 ja toisen vuonna 1998. Kirkon hengellistä työtä tekevät työntekijät on tähän saakka rajattu työaikalain ulkopuolelle kirkon työaika-asetuksella, jota ei uuden työaikalain jälkeen enää käytetä, Jussi Junni sanoo.

Jussi Junnin mukaan Suomen seurakunnissa on jo kokemusta työajasta. Työaikaa on kokeiltu muun muassa Töölössä jo kymmenen vuotta. Kokemukset ovat olleet niin myönteisiä, että työaika on edelleen käytössä Töölössä.

Suomen evankelisluterilainen kirkko ei ole yksin. Esimerkiksi Tanskan kirkon papeilla on yksi vapaapäivä viikossa ja 6 viikonloppuvapaata vuodessa niin kuin Suomessa oli 1990-luvulla.

– Norjan kirkossa papit ovat olleet työajassa jo kaksi vuotta ja Ruotsissa vielä pidempään, Jussi Junni sanoo. HäSa

Päivän lehti

29.1.2020