Kanta-Häme

Valtio rakentaa omaa internetiä

Yhteen merkittävään kysymykseen ei eilisessä yleisötilaisuudessa saatu vastausta. Vieläkään ei julkisesti tiedetä, kuka Lammaskallion alle rakennettavaa luolaa tulee käyttämään.

Luolaa rakennuttaa Hämeenlinnan kaupungin kiinteistöyhtiön Kantolan Kiinteistöjen tytäryhtiö Kiinteistö Oy Katuman Moreeni. Kantolan kiinteistöistä ei kuitenkaan voida kertoa hankkeesta julkisuuteen mitään, sillä tiedotusvastuu kuuluu Hämeenlinnan vs. kaupunginjohtajalle Juha Isosuolle.

Isosuo ei voi sanoa mitään.

– Olen pahoillani. Ensimmäistä kertaa urallani minulla on käsissäni sellainen hanke, jonka sisältö kuuluu näin virallisesti salassa pidettäväksi, Isosuo torppasi toimittajan kysymykset.

Valtio irrottautuu internetistä

Kun varmaa tietoa ei ole, on spekuloitava.

Ensinnäkin jo salassapidon taso kertoo, että asialla on valtio. Sen perusteella mitä hankkeesta muuten tiedetään, on luola käytännössä tietoliikenteen solmukohta ja mahdollisesti palvelinsali tietokoneille.

Tämä sopii hyvin yhteen sen kanssa, että valtiolla on parhaillaan käynnissä useita hankkeita, joissa se ottaa tietohallintoaan omiin käsiinsä.

Käytännössä valtio rakentaa itselleen omaa suojattua internetiä, johon päästetään vain tarkasti valitut tahot. Ulkopuolisten uhkien torjumiseksi verkko pidetään mahdollisimman täydellisesti erossa kaikista julkisista tietoverkoista.

Samalla koko tiedonsiirtoverkko siirtyy valtion omistukseen ja valvontaan.

Suomalaiseen omistukseen

Huoli valtionverkkojen ulkomaisesta omistuksesta heräsi eduskunnassa 2000-luvulla valtion tietoliikenteestä vastanneen Soneran fuusioiduttua ruotsalaisen Telian kanssa. Samaan aikaan huomiota herätti myös Suomen tv- ja radioverkosta vastanneen Ylen jakeluyhtiö Digitan myyminen ulkomaille.

Muutama vuosi sitten valtion tietoverkkoja ja tietohallintoa alettiin ottaa määrätietoisesti takaisin kotimaisiin käsiin.

Valtion omistaman Huoltovarmuuskeskuksen alaisuuteen on perustettu useita uusia tytäryhtiöitä.

Yksi ensimmäisistä oli viranomaisten Virve-radioverkostakin vastaava Suomen Erillisverkot Oy. Valtion uusia palvelintiloja rakennuttaa Leijonaverkot Oy ja niitä tulee käyttämään vuonna 2008 perustettu Suomen Huoltovarmuusdata Oy.

Huoltovarmuusdata myös vuokraa suojattuja palvelintiloja tarkoin valituille yrityksille.

TUVE yhdistää viranomaisverkot

Suurin käynnissä olevista hankkeista on Valtiovarainministeriön vetämä Hallinnon turvallisuusverkkohanke eli TUVE.

Siinä entisestä puolustusvoimien tietoverkosta laajennetaan valtakunnallinen viranomaisten runkoverkko. Verkkoa täydennetään laskemalla maahan lähes 2700 kilometriä uutta valokaapelia ja rannikoille yli tuhat kilometriä merikaapelia.

Osa verkosta rakennetaan vuokraamalla valokaapeliyhteyksiä teleoperaattoreilta. Turvavaatimukset näissä ovat poikkeuksellisen suuret: valtiolle vuokrattavat kuitukaapelit eivät ole saaneet olla aiemmin missään muussa käytössä. Lisäksi valtio tuo omat päätelaitteensa teleyhtiöiden laitetiloihin.

TUVE-verkko kattaa käytännössä kaikki valtionhallinnon toimipaikat raja-asemilta hätäkeskuksiin ja valtioneuvostoon asti. Valmiilla verkolla arvioidaan olevan 40 000 käyttäjää turvallisuusviranomaisten puolella ja noin 60 000 käyttäjää muualla valtionhallinnossa.

Lisäksi käyttöoikeuksia verkkoon annetaan myös kunnallisille terveydenhuollon yksiköille sekä valtion kannalta kriittisten palveluiden tuottajille. Käytännössä kyseeseen voisivat tulla esimerkiksi sähköverkkojen omistajat.

TUVE-hanke on ollut käynnissä vuodesta 2009 lähtien. Tuolloin sen arvoksi budjetoitiin 187 miljoonaa euroa. Hankkeen piti valmistua viime vuonna.

Valmistuttuaan viranomaisverkon omistus siirtyy puolustusvoimilta Suomen Erillisverkot Oy:lle.

Valtio yhdistää konesaleja

Samaan aikaan oman suojatun tietoverkon rakentamisen kanssa valtiolla on käynnissä laaja hanke tietoteknisten palveluiden keskittämiseksi ja kustannusten säästämiseksi.

Eri ministeriöiden ja virastojen tarvitsemien palvelimien käytössä oli viime vuonna ainakin 157 omaa konesalia. Lisäksi valtio on vuokrannut tai ostanut palveluita myös ulkopuolisilta yrityksiltä.

Viime vuonna valtio ilmoitti perustavansa uuden IT-palvelukeskuksen, jossa työskentelisi noin 800-1000 henkeä.

Valtaosa valtion IT-palveluista keskitettäisiin muutamiin isoihin ja hyvin suojattuihin omiin palvelinkeskuksiin, joita rakennetaan eri puolille maata.

Käytännössä sellaiset on tapana kaivaa suojaan kallion sisälle. (HäSa)