Kanta-Häme

Valtiolla on huoli opiskelijoista – ja budjetista

Lyseon lukion 530 opiskelijasta noin 30 suorittaa ylioppilastutkinnon yli kolmessa vuodessa, arvioi opinto-ohjaaja Tiina Mäki. Valtaosa heistä opiskelee koulun urheilulinjalla, ja on päätynyt nelivuotiseen lukioon jo ensimmäisenä syksynä.

– Kolmivuotinen lukio on oletusarvo. Jos kuitenkin vaikkapa harrastus täyttää kaiken vapaa-ajan, opintojen jakaminen neljälle vuodelle on ehdottomasti järkevää, Mäki sanoo.

Samaa mieltä ovat myös abiturientit Iida Katila ja Linda Wiitamäki.

– On ihan hyvä, että opintojen edistymistä valvotaan. Kolme vuotta voi kuitenkin olla monelle liian lyhyt aika, jos täytyy käydä vaikkapa töissä. Myös kotona voi olla sellainen tilanne, että opinnot eivät etene suunnitellusti, Katila pohtii.

Opinnot saattavat kärsiä

Hallitus suunnittelee kehittävänsä lukiokoulutusta niin, että entistä useammat valmistuvat kolmen vuoden tavoiteajassa.

Linjaus on osa koko opintosuunnitelman uudistamista, jonka suunnittelu on paraikaa käynnissä. Uusi opetussuunnitelma on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2016.

Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo lukion opintoaikojen pidentyneen 2000-luvulla.

– Valtiontaloudellisesti ajatellen kysymys on lisäkustannuksista. Opintojen venyttäminen kannustaa kuitenkin myös opiskelijaa vääränlaiseen toimintastrategiaan, joka saattaa ääritapauksissa heikentää opintosuorituksia, Lehikoinen sanoo.

Lehikoisen mukaan itselle epämiellyttävien tai vaikeiden asioiden siirtäminen on henkisesti kuluttavampaa kuin niiden hoitaminen ajallaan.

Lukio-opintojen venymiseen on kansliapäällikön mukaan kiinnitetty huomioita jo edellisillä hallituskausilla muun muassa valtiontalouden kehyspäätösten yhteydessä.

– Opintoaikoja on pyritty tiivistämään, mutta muutos on ollut kovin hidasta. Tämän vuoksi pyrimme tutkimaan myös erilaisia rahoituksellisia keinoja vaikuttaa asiaan.

Tulevaisuudensuunnitelmat voivat selkiytyä

Kaurialan lukion opintosihteeri Marjut Arvonen kertoo, että Kaurialassa ylioppilaaksi valmistutaan lyseon tavoin pääosin kolmessa vuodessa. Tällä hetkellä oppilaita on noin 570, joista kymmenkunta neljännen vuoden opiskelijoita.

– Osalla tietty aine voi olla vaikea, joka viivästyttää valmistumista. Sitten jokin harrastus voi viedä aikaa sen verran, että ylioppilaskirjoituksia lykätään. On myös opiskelijoita, jotka haluavat tehdä paljon kursseja, Arvonen listaa valmistumisaikataulun pitkittymisen syitä.

Lammin lukion sadasta oppilaasta vain yksi tai kaksi opiskelijaa valmistuu neljässä vuodessa. Opinto-ohjaaja Sirkka Sarinista tuntuu hurjalta, että lukiolaisten opiskelutahtia halutaan vauhdittaa valtakunnallisesti.

– Mielikuva itsestä ja tavoitteista on harvoin selkeä teini-iässä. Joidenkin tutkimusten mukaan persoonallisuus on valmis vasta 25 vuoden iässä! Välivuosi lukion jälkeen antaa monelle mahdollisuuden rauhoittaa ajatukset ja oikeasti miettiä, mikä ala olisi itselle sopiva.

Sarinin mielestä opiskeluputkeen kannustaminen on tietyllä tavalla ristiriidassa syrjäytymistyön kanssa.

– Eniten valmistumista hidastavat väärät valinnat. (HäSa)