Kanta-Häme

Valtiolta rahaa Arolammin liittymään Riihimäellä

Uuden Arolammin eritasoliittymän rakentaminen Riihimäeltä kolmosmoottoritielle alkaa helmikuussa. Valtion osallistuminen kuudella miljoonalla eurolla rahoitukseen varmistui lisäbudjettiesityksessä, josta hallitus pääsi yksimielisyyteen budjettiriihen yhteydessä torstaina.

Lisätalousarvioon tai ensi vuoden talousarvioesitykseen ei neuvotteluissa löytynyt rahaa sen paremmin Forssassa odotettuun kakkostien parannukseen eikä Hämeenlinnan vankilan peruskorjaukseen.

Kolmioraide Riihimäelle, pääradan perusparantaminen ja lisäraide pysyivät edelleen ensi vuonna rahoitettavien hankkeiden joukossa.

Budjettiriihessä linjattiin myös metropolialueen hallintoa, jolloin Riihimäki linjattiin nyt virallisesti metropolialueen ulkopuolelle. Raja kulkee Hyvinkään ja Riihimäen välissä.

Ratkaisu on niin Hämeen maaliiton kuin Riihimäen kaupungin toiveiden mukainen.

Valion rinnalle teollisuusalue

Arolammin eritasoliittymä tukee Valion jo meneillään oleva Herajoen meijerin laajennusta. Eritasoliittymä ja meijerihanke ovat yhdessä Kanta-Hämeen suurin kehittämishanke, joiden niin maakuntajohtaja Timo Reina kuin Riihimäen kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen odottavat piristävän maakunnan elinkeinoelämää.

Eritasoliittymän rakentamiskustannukset jaetaan tasan Valion, Riihimäen kaupungin ja valtion kesken. Valtion rahoitusta on neuvoteltu koko maakunnan voimin tiiviisti.

– En ole epäillyt, etteikö rahoitusta saataisi. Valion hankkeen ja rinnalle kaavoitettava teollisuusalue ovat alueellisesti ja maakunnallisesti elinkeinopoliittisesti sen verran merkittäviä, että rahoitus oli perusteltua, sanoo Seppo Keskiruokanen.

Riihimäellä on kaava ja tiesuunnitelma valmiina. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus valmistelee rakennuttamista. Urakkatarjoukset hyväksytään tammikuussa ja helmikuussa päästään rakentamaan.

Myös Valion 18 000 neliömetrin laajuisen ja 170 miljoonan euron hintaisen välipalatehtaan rakentaminen Herajoelle on jo hyvässä vauhdissa. Tehtaan pitäisi valmistua lähes samaan aikaan kuin tehtaalla vaivattoman kulun takaavan liittymän kolmostielle eli syksyllä 2016.

Riihimäen kaupunginvaltuutettu, sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) korostaa, että valtion tuki Valion ja Riihimäen kaupungin yhteishankkeelle Arolammilla auttaa työpaikkojen säilyttämisessä ja luomisessa.

Uusi kolmostien eritasoliittymä käynnistää nyt myös Herajoen teollisuusalueen laajentamisen. Herajoelle ei enää tarvitse kiertää vanhan kolmostien eli maantie 130 kautta, vaan yhteys avautuu suoraan moottoritieltä.

Kakkostie jäi rahatta

Forssan kaupunginjohtaja Sami Sulkko pitää äärimmäisen harmillisena, ettei kakkostien parantaminen näytä etenevän ensi vuonna. Tosin perusparantamista neuvotellaan edelleen viimeistään ensi vuoden lisätalousarvioon.

Jo 15 prosentin työttömyysasteessa painiskeleva Forssa odottaa tieyhteyden paranemista, jotta niin Forssaan kuin Poriin saadaan houkuteltua yrityksiä. Sulkko kertoo erityisesti hitaan yhteyden Forssasta Helsinkiin vaikeuttavan yritysten siirtymistä kaupunkiin.

Sulkko muistuttaa, että Lahden seudun vetovoimaisuus ja kehitys lähtivät nousuun nelostien valmistuttua. Sama kehitys olisi odotettavissa myös Forssassa.’

Paljut pysyvät vankilassa

Hämeenlinnan vankilan peruskorjausta on odotettu vuosia, mutta rahaa ei vieläkään liikene valtion niukasta budjetista.

1960-luvun alussa valmistuneen vankilan ongelma ovat paljusellit, joissa vangit joutuvat käyttämään ämpäriä vessanaan. Suomi on sitoutunut poistamaan paljusellit, joista maamme on saanut jatkuvasti huomautuksia.

Valtioneuvoston keväällä 2014 tehty kehyspäätös merkitsee mittavia säästöjä Rikosseuraamuslaitokselle. Hallitus osoitti kuitenkin budjettiriihessä tuomioistuimille, syyttäjälaitokselle ja Rikosseuraamuslaitokselle 3 miljoonaa euroa lisämäärärahaa leikkauksia.

Kehyspäätöksen mukaiseen määrärahakehykseen sopeutuminen edellyttää Rikosseuraamusviraston pääjohtaja Esa Westerbackan mukaan vankilaverkoston supistamista ja henkilöstön määrän vähentämistä. Säästötoimien valmistelu on jo käynnistynyt Rikosseuraamuslaitoksessa.

Westerbacka painottaa, että säästöt eivät ole syy vankien määrän vähenemiseen eivätkä peruste vapauttaa vankia vankilasta sen paremmin kuin häpeärangaistuksen käyttöönottoon. (HäSa)