Suomen julkisen talouden vajetta ei tasapainotettu. Vaje pikemminkin kasvaa 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta, kertoo valtiovarainministeriön katsaus.
Hidastuva talouskasvu ja väestön ikääntyminen kasvattavat kestävyysvajetta 2020-luvulla. Tilastokeskuksen uusi väestöennuste, johon vaikuttivat alentunut syntyvyys ja maahanmuutto, levitti vajeen noin 9 miljardin euron suuruiseksi.
Ministeriön ennusteen mukaan julkisyhteisöjen velka kasvaa 90 prosenttiin bruttokansantuotteesta (bkt) vuoteen 2040 mennessä. EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen mukaan euroja käyttävän valtion julkinen velka saa olla korkeintaan 60 prosenttia bkt:stä (Emu-raja).
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) iloitsi perjantaina, että valtion velka pienenee ensimmäistä kertaa pitkään aikaan tänä vuonna. Valtiokonttori ei suunnitelmiensa mukaisesti nostakaan loppuvuonna 2,2 miljardin euron lainaa. Valtiolla on siten vuoden vaihteessa noin miljardi euroa vähemmän velkaa kuin vuosi sitten.
Ministeriön ennusteiden mukaan ilo jää lyhytaikaiseksi. Talouskasvu hidastuu jo ensi vuonna 1,5 prosenttiin. Hyvä suhdannetilanne ja menojen kasvun hillintä pitävät vielä julkisen talouden tasapainossa, mutta keikaus tapahtuu 2020-luvulla. ”Talouskasvu hidastuu edelleen 1,3 prosenttiin vuonna 2020, minkä jälkeen kasvu hidastuu alle 1 prosenttiin keskipitkällä aikavälillä”, katsauksessa sanotaan.
Samaan aikaan kun talouskasvu on hidasta, ikääntyminen kasvattaa väestön eläke-, terveys- ja hoivamenoja. Ennestään alhainen syntyvyys on laskenut 20 prosenttia 2010-luvulla. 1970-luvulla Suomessa oli miljoona alle 15-vuotiasta. Heidän lukumääränsä putoaa 760 000:een vuonna 2030, jos syntyvyys jää nykyiselle tasolle.
Yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa rajusti. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan heitä on kolmannes väestöstä vuonna 2070.
Maailmantalouden nopeimman kasvun vaihe on valtiovarainministeriön mukaan tältä erää ohi. Suomen ulkomaankaupan näkymät heikkenevät.
Useat ongelmat heikentävät tulevina vuosina maailmankaupan näkymiä. Riskeinä ovat muun muassa kauppasota, brexit ja Italian talouspolitiikka.
Suomen ulkomaankauppa kehittyy vielä maailmankauppaakin kehnommin. Investoinnit pienenevät Suomessa jo ensi vuonna. Lähivuosina ne pienenevät noin 1,5 prosenttia vuodessa.
Vilkas rakentaminen hyytyy Suomessa. Asuntoinvestoinnit palautuvat normaalille tasolle.
Suomalaiset elävät ensi vuonna kulutusjuhlia, jos ansioiden kehitystä verrataan menneisiin ja tuleviin lähivuosiin. Ministeriön arvion mukaan nimellisansiot kasvavat tänä vuonna 1,8 prosenttia. Ensi vuonna kasvu kiihtyy 2,7 prosenttiin.
Valtionvarainministeriö ei tue näkemystä, että työvoimapula estäisi talouskasvua. ”Työttömien ja piilotyöttömien melko suuresta määrästä sekä työvoiman tarjontaa lisäävistä toimenpiteistä johtuen työvoiman tarjonta ei koko talouden tasolla vielä rajoita työllisyyden ja talouden kasvua”, sanotaan katsauksessa. HÄSA
Kommentti: Kasvua on hankittava
Valtiovarainministeriön poliittinen siipi juhli perjantaina sitä, että valtion velka ei tänä vuonna kasva. Pääministeri Juha Sipiläkin (kesk.) otti kunniaa.
Juhlat ovat kovin ennenaikaiset. Talouskasvu on taittanut tilapäisesti velkaantumisen. Kasvusta voidaan kiittää, että hallitus ei edeltäjiensä tapaan tehnyt suuria munauksia, maailmantalous on kasvanut ripeästi ja työmarkkinajärjestöt leikkasivat palkkoja. Mikään näistä tuskin toistuu.
Velkaantumisen käänteestä puhuminen on liioiteltua. Valtio on kerännyt kassaansa tilapäisesti rahaa muun muassa myymällä miljardeilla osakeomistuksiaan. Finnvera tilitti kerralla kassaan puolitoista miljardia. Nämä ovat huonon kirjanpidon kertaeriä.
Ripeän talouskasvun pitäisi jatkua, jotta valtio ja kunnat edes jollakin tavoin selviytyisivät velvoitteistaan. Siitä tarvitaan ehdotuksia. Kestäviä ehdotuksia eivät ole menojen, verojen tai velvoitteiden kasvattaminen.