Kanta-Häme Hämeenlinna

Vältteletkö peilejä vai nakuiletko huoletta? Hämeenlinnalainen Eva Travanti kertoo, mitä alastomuus tarkoittaa hänelle

Miksi ihminen kavahtaa pelikuvaansa, eikä ole tyytyväinen kehoonsa? Miksi häpeämme alastomuutta? Hämeenlinnalainen Eva Travanti kertoo, miksi hän viettää omaa aikaansa alasti ja mikä alastomuudessa on hänelle tärkeintä.
Ihmiskeho puetaan Pohjoismaissa osaksi vuotta olosuhteiden pakosta. Kesällä on päiviä, kun vaatteista voi luopua, jos itselle antaa luvan. Kuva: Toni Rasinkangas / HäSa

Alastomat selviytyjät. Alastomuuteen perustuva treffiohjelma Naked Attraction. Viettelysten saari Temptation Island. Kaikki näkevä silmä, Big Brother. Ihmisille tarjoillaan paljasta pintaa ja tirkistelyohjelmia, mutta samalla alastomuutta on pidetty Suomessakin tabuna satojen vuosien ajan.

Alastomuudessa ei ole mitään hävettävää. Pikemminkin siinä on, miten sitä tarjoillaan koko kansan nähtäväksi. Lehdissä, sarjoissa ja Hollywood-elokuvissakin ”opetetaan”, miltä ihmiskehon kuuluisi näyttää. Harvoin sillä on tekemistä todellisuuden kanssa.

Hämeenlinnalainen Eva Travanti on tehnyt huomion, miten kovaa ihmiset törmäväät omaan peilikuvaansa, omaan kehonkuvaansa.

– Eri medioissa syötetään kuvastoa vain ”täydellisestä” ihmiskehosta. Tänä päivänä tärkeämpää näyttää olevan se miltä näyttää, eikä se, miten ihminen voi. Ihmiset tavoittelevat sellaista, mikä ei ole todellista, ja mikä syö voimavaroja, sanoo Travanti.

 

Eri mediat, erityisesti sosiaalinen media, tihkuvat seksiä. Eva Travanti nauttii alastomuudesta, mutta omissa oloissaan. Hänelle alastomuus ei liity seksuaalisuuteen.

– Teen kotiaskareita, istun koneella, syön ja juon, välillä nakuna, välillä en. Mökillä venereissuilla mieheni saattaa uistella ja minä siinä vieressä täyttää sanaristikoita ilman rihman kiertämää, Espoon saaristossa lapsuutensa kesiä viettänyt Travanti naurahtaa.

– Ehkä alastomuudessa minulle tärkeimpiä asioita ovat aistit: se, miltä vesi, tuulenvire tai auringonvalo tuntuvat iholla pitkän talvikauden jälkeen.

Tätä juttua varten Eva Travantia ei kuitenkaan ole valokuvattu, ei alasti eikä verhottuna vaatteisiin.

– Keho on jokaiselle ihmiselle tärkein omistamansa esine. Se on juuri niin yksityinen tai avoin kuin yksilö sen haluaa olevan. Minun kehoni on vapaata riistaa työssäni, mutta omassa kodissani se saa olla rauhassa ilman katseita, arvostelua ja vertailua, toteaa jooga- ja liikunta-alan yrittäjä Travanti.

 

Suomalaisia pidetään saunakansana. Lauteilla kaikki ovat samalla viivalla, paljaana fyysisesti ja henkisesti. Sauna liittyy alastomuuteen, mutta kysymys kuuluukin, että mihin alastomuus liitetään?

Nykyään alastomuus liitetään poikkeuksetta seksuaalisuuteen. Juuret ulottuvat ainakin 1800-luvulle, jolloin siveysliike luokitteli alastomuuden… siveettömäksi.

– Länsimainen kristillinen luomiskertomuskin antaa ymmärtää, että ihmisestä tulee syntinen silloin, kun hän tajuaa alastomuutensa. Häpeän perinne on pitkä. Yhä käydään taistelua siitä, mikä on ”normaalia”, mikä ei, ja taustalla painaa ryhmäpaine.

Moni on kertonut Travantille haluavansa näyttää ”normaalilta”. Lähes poikkeuksetta sillä viitataan omaan kehoon, josta ihmisellä on ilmiömäinen taito löytää ääretön määrä virheitä. Vältellään jopa peilejä.

– Ei ole kestävää, jos aina tavoitellaan kauneusihanteita. Se on äärettömän stressaavaa. Usein on käytävä ääripäissä, että löytää oman paikkansa. Minulle alastomuus ei tarkoita pelkkää ihoa, vaan aitoutta. Olen yhtä alasti myös silloin, kun minulla on vaatteet päällä.

 

Miksi ihmiset sitten vaivaantuvat alastomuudesta? Travantin arvion mukaan syy löytyy siihen… ihmisistä.

– Ihminen on keksinyt, että alastomuus on häpeiltävää. Yhtä lailla meitä häiritsee se, mitä muut meistä ajattelevat. Ihmiskehoa kommentoidaan aina. Uskon kuitenkin, että toisen ihmisen kehon arvostelu johtuu pelkästään kommentoijan epävarmuudesta.

Travanti painottaa, että kaikki lähtee oman kehon hyväksymisestä.

– Keho ei ole esittelyä varten. Sen tarkoitus on kestää elämää, myös halutessaan luoda sitä. Ihmiskeho kestää kovaa kipua. Aistimukset, tuntemukset ja uskomukset vaikuttava siihen, miten oma keho koetaan.

Helsingissä Hietaniemen uimarannalla on parina kesänä järjestetty tapahtuma naisten rintojen normalisoinnin puolesta. Asialla olivat tissiaktivistit Säde Vallarén ja Sandra Marins.

– Onhan se näin, että miehen paljas nänni on ok, mutta naisen nänni nostattaa ihan hirveän paskamyrskyn. Alastomuus ei määritä sukupuoli-identiteettiä, se näyttää biologisen sukupuolen. Tästä syystä alastomuus voi olla joillekin epämukavaa.

Moni on kysynyt Eva Travantilta, että milloin hän löysi rentouden alastomuuteensa. Vastaus löytyy reilun 40 vuoden takaa.

– Aloitin alastomana olemisen syntymällä. Saa nähdä, mitä vuosikymmenten päästä tapahtuu. Puetaanko minut hautaan, kuten tapana on, Travanti pohtii. HäSa

Menot