Kanta-Häme

Janakkalan valtuusto päätti koulukeskusrahoista

Koulukeskusinvestoinnista puhuttiin paljon, mutta äänestettiin vain kerran. Lopulta valtuusto ei muuttanut koulukeskusesitystä miltään osin.
Valtuutetut Tomi Lindstén (sd., oik.), Pirjo Alijärvi (sd.) ja Miikka Anttila (vas.) ennen kokouksen alkua.

Janakkalan molemmat koulukeskukset rakennetaan kahdessa vaiheessa eli juuri niin kuin kunnanhallitus esitti 26. marraskuuta.

Tervakoskelainen varavaltuutettu Marjo Torkkel (kok.) tosin esitti, että Tervakoski rakennettaisiin valmiiksi kerralla, ja häntä kannatti Sirpa Autio (kesk.), tervakoskelainen hänkin.

Vielä lokakuussa esitettiin, että Tervakosken keskus tosiaan rakennettaisiin kerralla valmiiksi, mutta kunnanhallitus käänsi kelkkaansa marraskuussa, kun tuli tieto, että Janakkala on saamassa kuluvalta vuodelta kaksi miljoonaa euroa odottamaansa vähemmän verotuloja. Lisäksi myös tulevien vuosien verotulokertymä alenee odotetusta.

 

Kunnanhallitus päätti siten marraskuussa muuttaa suunnitelmia niin, että Tervakosken koulukeskus rakennetaan kahdessa vaiheessa ja rakentamisia venytetään pidemmälle aikavälille kuin aiemmin suunniteltiin. Näin kunnan talous saadaan pysymään tasapainossa seuraavalla nelivuotiskaudella.

– Tervakosken vaiheistus ei ole ollut ennen tätä esillä kertaakaan. Tieto shokeerasi Tervakosken ihmiset. Tervakosken alakoulu joutuu nyt odottamaan uusia tiloja kymmenen vuotta, Torkkel sanoi.

Kahteen osaan jaksotettu rakentaminen kuitenkin voitti äänestyksen kuitenkin selvästi, sillä kunnanhallituksen esityksen puolesta äänesti 25 valtuutettua. Torkkelin esitys sai neljä ääntä, ja neljä valtuutettua äänesti tyhjää.

Tervakosken koulukeskuksen ensimmäinen osa eli yläkoulu rakennetaan siis vuosina 2022–2023 ja toinen osa eli alakoulu vasta vuosina 2026–2027.

Turengin koulukeskuksesta rakennetaan ensimmäisenä alakoulu vuosina 2020–2021 ja toisessa vaiheessa yläkoulu vuosina 2024–2025.

 

Kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Osmo Tokeensuu (kesk.) tosin huomautti, että vuosiluvut myöhäisempien kohteiden osalta voivat vielä muuttuakin, jos kunnan taloustilanne niin vaatii.

Kunnanhallitus ja varsinkin sen puheenjohtaja Pirjo Alijärvi (sd.) saivat valtuutetuilta kiitoksia siitä, että hallitus oli nopeasti reagoinut kunnan huonontuneisiin talouslukuihin ja muuttanut koulukeskusesitystään sellaiseksi, ettei se rasita kunnan taloutta liikaa.

– Palveluja ei voi laittaa tauolle investointien ajaksi, Alijärvi perusteli menettelytapaa.

 

Toinen asia, josta keskusteltiin paljon, oli Hakamäen yleisurheilukenttä. Marko Ahtiainen (kok.) esitti, että Hakamäen liikuntapuiston infraan ja alueen toteuttamiseen osoitettaisiin yhteensä 1,48 miljoonaa euroa jo vuosille 2019–2020, eli hanketta aikaistettaisiin kahdella vuodella kunnanhallituksen esitykseen verrattuna.

– Vetoan, että annetaan arvo kunnan suurimmalle liikuttajalle, Marko Ahtiainen sanoi – ja suurimmalla liikuttajalla hän tarkoitti urheiluseura Janakkalan Janaa.

Kaikki eivät kuitenkaan olleet sitä mieltä, että nimenomaan yleisurheilun tukeminen olisi kaikkein tärkeintä. Tapio Eerola (kesk.) huomautti, että tässä kunta tukisi moukarinheitto- ja seiväshyppypaikkojen rakentamista, mutta toisaalta koko ajan suuri määrä tyttöjä harrastaa ratsastusta ja koiria vanhempiensa rahoilla ilman, että kunta tukisi heidän harrastuksiaan millään tavalla.

Äänestyksessä Ahtiaisen esitystä kannatti neljä valtuutettua.

 

Kaksi äänestystä johti pieniin muutoksiin budjettiesityksessä. Eini Nurmi (vihr.) esitti, että Tervakosken skeittirampille ehdotetuista 95 000 eurosta otetaan 10 000 euroa Turengin skeittirampin viimeistelyä varten.

– Miksi aina Tervakoskelta otetaan ja annetaan Turengille? tervakoskelainen Anita Ventola (ps.) parahti, mutta hänelle vastattiin, että turenkilaiset olivat aikanaan saaneet ramppiaan varten vain 50 000 euroa.

Eini Nurmin esitys meni läpi äänin 28-4 (1 tyhjä).

Suvi Pesonen (kesk.) puolestaan esitti 10 000 euron määrärahaa haja-asutusalueiden liikuntapalveluiden kehittämistä varten. Raha olisi kyläyhdistysten haettavissa, ja avustuksen jakaisi kunnanhallitus.

Pesosen esitys tuli hyväksytyksi äänin 15-18.

Puheenjohtaja Merja Taponen (kesk.) piti tällä kertaa kiinni puheiden kestorajoituksesta. Valtuutetut Samuli Vesioja (ps.) ja Kalevi Ilmarinen (sd.) reagoivat rajoitukseen niin, että pyysivät yhtä puhetta varten useita puheenvuoroja. Näin he saivat sanotuksi kaiken aikomansa.

Tämänkin kokouksen aluksi järjestettiin lyhyt hiljainen hetki, sillä valtuutettu Jorma Saarenpää (ps.) on menehtynyt vakavaan sairauteen. HÄSA