Kanta-Häme

Valtuustoanalyysi: Liikaa optimismia Janakkalassa?

Tapio Eerola sanoi, että häntä huolettaa kunnan lainakannan kaksinkertaistuminen. Eerolan vieressä Marko Ojanen ja Tomi Lindstén. Kuvaaja: Pekka Rautiainen

Jotkut pelkäävät pahinta, toiset taas toivovat parasta.

Näin valtuutetut suhtautuivat maanantaina Janakkalan suuriin kouluinvestointeihin ja niiden vaikutukseen kunnan taloustilanteeseen.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Pirjo Alijärvi (sd.) kuului myönteisesti ajattelevien joukkoon. Hän sanoi, että hyviä signaaleja on ilmassa ja myönteistä kehitystä on odotettavissa.

Sen sijaan keskustan ryhmäjohtaja Tapio Eerola muistutti, että suhdannekäänne on tulossa.

Eerolan mielestä taloussuunnitelma oli laadittu ”toivotaan toivotaan” -pohjalta. Kuntastrategian väkilukuennustetta (20 000 vuonna 2030) hän piti suorastaan vitsinä.

Myös Miikka Anttila (vas.) sanoi ryhmäpuheenvuorossaan, että budjettiesitys on saatu tasapainoon toiveajattelulla ja optimismilla.

– Suuria asioita on siivottu suunnitelmakauden toiselle puolen, mutta luulen, että ne tulevat esiin jo ensi vuonna, Anttila varoitteli.

 

Oli myös heitä, joiden mielestä kunnan talous olisi kestänyt sen, että Tervakosken koulukeskus olisi rakennettu yhdessä vaiheessa, mutta Marjo Torkkelin (kok.) esitys kaatui selvästi äänestyksessä.

Sekä Turengin että Tervakosken koulukeskus rakennetaan siis kahdessa vaiheessa. Seuraavalla nelivuotiskaudella ehtii kuitenkin valmistua vain Turengin uusi alakoulu.

Koulukeskusten rakentamisen vaiheistus sai paljon kiitosta valtuutetuilta. Sen ansiosta kunnan talous voi sinnitellä plussan puolelle suunnitelmakauden lopussa vuonna 2022.

 

Nyt siis koulukeskuspäätökset ovat vihdoin paketissa. Paljon ehti muuttuakin tämän syksyn aikana.

Aluksi oli hankkeessa olivat mukana myös Harvialan ja Leppäkosken koulujen peruskorjaukset, mutta ne siivottiin pois suunnitelmista lokakuussa.

Sen sijaan suunnitelmissa oli mukana neljän kyläkoulun lakkauttaminen, mutta lokakuussa esitettiinkin, että kyläkoulut säilytetään. No, ehkä koulukeskuspäätöksiä ei olisi pystynyt tekemään ilman tätä muutosta, sillä kyläkoulujen lakkauttamisaikeista nousee aina suuri haloo, ja ehti nytkin syntyä.

Lokakuussa suunnitelma oli vielä sellainen, että molemmat koulukeskukset rakennettaisiin yhdessä vaiheessa, mutta talouden realismi ja heikentyneet verotuloennusteet siis tulivat väliin.

 

Janakkalan valtuuston kokouksia on pyritty napakoittamaan rajoittamalla valtuutettujen puheaikaa. Uusi valtuutettu Samuli Vesioja (ps.) keksi kuitenkin, että hänpä jakaa puheensa osiin, niin saa kaiken aikomansa sanotuksi. Ei haitannut, vaikka hänen puheensa välissä saattoi olla aika monenkin muun valtuutetun puheenvuorot. (Samaa kikkaa käytti myös konkari Kalevi Ilmarinen, sd, joka on aina tykännyt puhua pitkään.)

 

Vesiojan sanoma hätkähdytti. Hän muistutti, että kunnan strategiassa kaiken toiminnan perustaksi on määritelty elinvoiman vahvistaminen. Sitten hän totesi, että lapsiperheet tulevat kunnalle kalliiksi.

Seuraavaksi hän huomautti, että tulotasolla mitattuna parhaimmassa asemassa ovat 45–54-vuotiaat korkeasti koulutetut, ja siksi kunnan pitäisi tavoitella asukkaikseen juuri heitä.

Hän teki lopuksi valtuustoaloitteenkin, jossa hän vaati suoritettavaksi markkinatutkimuksen tästä aiheesta. Valtuustoaloite oli saanut kolme muuta allekirjoitusta (muut allekirjoittajat olivat perussuomalaisista, kokoomuksesta ja keskustasta).

Pirjo Alijärvi vastasi Samuli Vesiojalle, ettei kunnassa tosiaankaan olla sitä mieltä, ettei lapsiperheitä haluttaisi asukkaiksi.

– Me emme valikoi tulevia asukkaita, Alijärvi vakuutti. HÄSA