Kanta-Häme

Valtuustoryhmät joutuvat pian tosissaan miettimään kuntien tehtäviä

Hallitus on linjannut, että kuntien tehtäviä ja velvoitteita on karsittava osana kuntauudistusta ja sosiaali- ja terveydenhuollon sote-uudistusta.

Julkisen talouden kestävyysvaje on 8–9 miljardia euroa. Vajeen umpeen kuromisessa kunnat ovat keskeisessä roolissa, sillä niiden menot ovat lähes kolmannes julkisen talouden kokonaismenoista. Kuntatalouden tasapainottaminen onkin yksi hallituksen tärkeimmistä tavoitteista.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) on sanonut, että hallitus aikoo keventää kuntien tehtäviä ja velvoitteita miljardin euron edestä erityisellä ohjelmalla vuosina 2014–2017.

Ohjelma on tekeillä Kuntien tehtävien arviointi -työryhmässä. Ohjelman sisältö selvinnee marraskuun loppuun mennessä.

Kunnilla on lakisääteisiä tehtäviä 535 ja velvoitteita lähes tuhat.

Hämeenlinnan kaupungin nettisivuilla on valtiovarainministeriön kysely, jossa myös kuntalaiset voivat viranhaltijoiden ja kuntapäättäjien lailla vastata kysymyksiin kuntien tulevista tehtävistä 11. lokakuuta asti.

Hallitus hyödyntää ehdotuksia, kun se tekee marraskuussa jatkolinjaukset kuntien tehtävien ja velvoitteiden uudistamisesta. (HäSa)

Hämeen Sanomat kysyi Hämeenlinnan kaupungin valtuustoryhmien puheenjohtajilta seuraavia asioita:

1. Mitkä tehtävät pitää säilyttää kunnan tehtävinä?

2. Mitä voitaisiin karsia pois tai siirtää valtiolle?

3. Voiko järjestöjen vastuuta palvelujen järjestämisessä lisätä?

4. Pitäisikö kuntalaisten palvelumaksuja lisätä?

Ryhmyrit korostivat vastauksissaan, että he eivät ole vielä keskustelleet aiheesta oman ryhmänsä kanssa.

Lulu Ranne (ps.)

1. Kouluasiat, perusterveydenhoito ja opetuspalvelut, ilman muuta. Päivähoitoa voitaisiin täydentää ostamalla ulkopuolelta. Aliresurssoitua kaavoitusta ei saa ulkoistaa osakeyhtiöihin. Enemmän pitäisi kiinnittää huomiota oman palvelun laatuun ja sisältöön.
 
2. Maanrakennusta, rakentamista ja tämän tyyppisiä voitaisiin ulkoistaa. Esimerkiksi elinkeinoelämän pitäisi pärjätä ihan omin avuin, ei kuntien tuella. Subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen on varmasti puututtava, mutta se on valtion homma. Pitäisi osallistua vain hankkeisiin, joilla on vaikutusta meidän seudullamme.
 
3. Liikunta- ja kulttuuripuolella yritetään saada ihmisiä koko ajan touhuamaan ja tekemään itse. Siellä on vielä paljonkin mahdollisuuksia. Ikäihmisten palveluissa toimii jo nyt hyvin erilaisia vertaisryhmiä. Jos annamme tiloja, voimme saada aktivoitua ”mummopalvelua” tai koulujen iltapäivätoimintaa.
 
4. Terveydenhuollon puolella palvelumaksuja voisi nostaa niiden osalta, joilla on siihen varaa, esimerkiksi perusterveydenhuollon hammashoidossa.
 

Hannu Kärpänen (kesk.)

1. Ensimmäisenä tulee mieleen kaavoitus, lähiliikunta, kouluverkko ja kaikki lähipalveluun liittyvät toiminnot, esimerkiksi kotipalvelu. Niistä päättäminen, palvelun taso ja käytännöt olisi syytä olla kunnan päätöksenteossa.
 
2. Erikoissairaanhoidon erva-aludeiden rahoitus olisi järkevää järjestää valtiovallan kautta. Toimeentulotuen siirtäminen Kelan vastuulle ja Kelan konttoreihin olisi luontevaa ja vähentäisi byrokratiaa ja asiakkaiden luukulta luukulle hyppäämistä. Kehitysvammahuollon pitäisi olla valtion hoidossa.
 
3. Keskusta kannattaa uudenlaista ajattelua siitä, että liitoskunnissa halukkaille toteuttajaryhmille, kuten yhdistyksille, urheiluseuroille ja järjestöille, voitaisiin ohjata kulttuuri- ja liikuntapalvelujen rahoitusta ja sen myötä järjestelyvastuuta.
 
4. Kun koko ajan olemme menossa yhä enemmän tasaverotuksen suuntaan, olisi vastaavasti järkevää, että erilaiset omavastuut olisi porrastettu tulojen mukaan. Sillä voitaisiin kompensoida hupenevaa progressiivista verotusta.
 

Kirsi Ojansuu-Kaunisto (vihr.)

1. Peruskoulu täytyy säilyttää. Kysymys toisen asteen koulutuksen yksityistämisestä ei ole hyvä. On ok, että se on kuntayhtymällä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osaamisen ja palvelun pitää täyttää hyvinvointiyhteiskunnan minimivaatimukset. Vähävaraisilla tulee olla oikeus saada vakavaankin sairauteen hoito julkiselta sektorilta.
 
2. Ongelma on kuntien työntekijöiden irtisanomissuojan ketjutus, kun kuntaliitoksia tulee jatkossakin. Voisiko se koskea vain ensimmäistä viisivuotiskautta? Ja voitaisiinko lakisääteinen koululaisten aamu- ja iltapäivähoito ottaa laista pois?
 
3. Menee varmaan perusterveydenhuollon, peruskoulun ja päivähoidon piiriin, joissa sitä ei vielä ole.
 
4. Jos mietitään, ulkoistetaanko kaikki vai nostetaanko palvelumaksuja, jälkimmäinen olisi parempi. Esimerkkinä aikuisten hammashuolto. Kirjojen ja dvd:iden lainaaminen tulisi säilyttää maksuttomana, mutta muissa kirjaston palveluissa voitaisiin ottaa maksuja käyttöön. Kulttuuripalveluissa voisi taksoja nostaa.
 

Katriina Laaksonen (kok.)

1. Vastuu palvelun järjestämisestä saisi pysyä edelleen kunnalla, mutta kunnalla pitäisi olla nykyistä enemmän vaihtoehtoja palvelun järjestämisessä. Olemme avanneet vanhusten asumispalvelua ja kotipalvelutoimintaa yksityisille yrittäjille, eli lisää tätä vaikka päiväkoteihin. Palvelusetelillä voisi ottaa enemmän yksityistä palvelutuotantoa rinnalle.
 
2. Ei kaikki voi olla ulkoistettua, mutta miksei meillä voisi olla vaikka yksityisiä kouluja, jotka voisivat erikoistua. Tämä on oma ajatukseni. Olen minäkin yksityiskoulua käynyt, ja ihan ihminen minusta on tullut. En ole innostunut siitä, että siirtäisimme valtiolle takaisin terveyspalveluja. Lähtisin hakemaan välimuotoa.
 
3. Mikä ettei joissain tukipalveluissa. Nytkin yleishyödylliset säätiöt ja yhdistykset pyörittävät jotakin palvelutuotantoa. Siinä vaaditaan kuitenkin hyvää liiketoimintaosaamista.
 
4. Kyllä minä joitakin palveluja voisin laittaa maksullisiksi, kuten tietyt erikoispalvelut kirjastoissa. Kirjojen lainaaminen voisi olla ilmaista.
 

Ritva Oinonen (vas.)

1. Ihmisten peruspalvelut, kuten perusinfra, terveydenhuolto, koulutus ja sosiaalipalvelut, täytyy yhteiskunnan hoitaa. Enemmän kaipaisin valtiovallan taholta vastaantuloa säätelyssä, jotta palvelut eri kunnissa tuotettaisiin mahdollisimman tasapuolisesti.
 
2. Pidän esimerkiksi tehostetun palveluasumisen näin mittavaa ulkoistamista kuin Hämeenlinnassa on tehty äärimmäisen kyseenalaisena. Yksittäisiä tukipalveluja, joita on helppo hallinnoida ja valvoa, voidaan ostaa esimerkiksi teknisellä puolella. Myös toimintaterapiapalveluja voidaan ostaa paikallisilta tuottajilta.
 
3. Kolmas sektori on hankala, koska siellä ei ole samanlaista ammatillista säätelyä ja omavalvontaa kuin on ihan puhtaasti ammatillisessa ja julkisessa palvelutuotannossa. Rajattuja tukipalveluja voisi käyttää.
 
4. En kannata palvelumaksujen lisäämistä. Perusterveydenhuollon pitäisi olla maksutonta kaikille. Sillä on ennaltaehkäisevä merkitys. Seuraukset voivat muuten tosi kalliita. Jo nyt tuloerot ovat aika suuret yhteiskunnassa. Pienituloisille palvelumaksujen nousu on kestämätön tilanne.
 

Sari Myllykangas (sd.)

1. Ehdottomasti pitää säilyttää koulutoimi, varhaiskasvatus ja sosiaali- ja terveystoimi, koska ne ovat ihmisten perustarpeita yhteiskunnassa. Seuraavaksi tärkeimpiä ovat asumisen järjestelyt, teiden ylläpito ja asuinalueiden rakentaminen. Kulttuuri- ja liikuntalaitoksetkin ovat tosi tärkeitä. Olen itse kunnallisen jätehuollon puolella, koska se liittyy ympäristön hoitamiseen.
 
2. Meillehän tuli uutena kuntaliitoksen myötä maatalouslomitus. Olen miettinyt, onko se kunnan tehtävä.
 
3. Voisi ainakin kumppanuuksiin hakea järjestöjä lisää. Tulee mieleen ensimmäisenä vanhusten ja lasten avoimet kerhotoiminnat.
 
4. Kuntalaisten omavastuuosuutta pitäisi tarkistaa kulttuuri- ja liikuntapuolella. Ihmisille pitää silti mahdollistaa kohtuuhintaista osallistumista. Pitäisikö johonkin toimintaan osallistuva väkeä esimerkiksi kierrättää, jos joku on osallistunut siihen vaikka jo kolme vuotta, eli saavuttaako palvelu kaikkia ihmisiä? Rajoja joudutaan varmasti laittamaan siihen, minkä verran saa nauttia jostain tietystä palvelusta.
 

Teija Arvidsson (kd.)

1. Kunnalla pitää olla järjestämisvastuu, mutta kaikkea ei tarvitse itse toteuttaa. Peruskoulutus ja perusterveydenhuolto, vanhustenhuolto ja kaiken infran suunnittelu on kunnallista ydintehtävää.
 
2. Monta asiaa voivat muutkin tehdä, jos palveluntuottajia on tarjolla ja on aitoa kilpailua. Ulkopuolista työvoimaa voitaisiin käyttää enemmänkin yhdyskuntapalveluiden, päivähoidon ja vanhustenhuollon puolella: kotipalveluyrityksissä ja hoivapalvelukodeissa. Kunnassa kuitenkin tiedetään alueen asiat parhaiten, ja siksi on hyvä, että kunnalla säilyisi järjestämisvastuu.
 
3. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa jo ihan hyvä. Monesti samalla euromäärällä voidaan saada enemmän ja parempia palveluita. Esimerkiksi MLL:llä on erityisosaamista, jota kannattaisi hyödyntää enemmänkin.
 
4. Terveyskeskusmaksuissa voisi olla porrastusta maksukyvyn mukaan. Jollekin parikymppiä on iso summa, mutta tuhansia euroja tienaaville naurettavan pieni. Päivähoidossa, vanhusten asumispalveluissa ja kiinteistöveroissa porrastus jo toteutuu.
 

Päivän lehti

24.1.2020