Kanta-Häme

Vammaisille tarjottava omia koteja

Merkittävä osa aikuisista kehitysvammaisista asuu ryhmäkodeissa tai omaisten luona lapsuudenkodissa, vaikka monet heistä voisivat asua tuettuna omissa asunnoissa.

Asuntoneuvos Raija Hynynen ympäristöministeriöstä arvioi, että jopa kaksi kolmesta asumispalvelujen piirissä olevasta aikuisesta kehitysvammaisesta pärjäisi tuettuna omassa kodissa ryhmäkodin sijaan.

Vaikka laitosasumista on viime vuosina purettu, on kehitysvammaisten pääsy omaan asuntoon monille vasta haave. Tähän vaikuttaa se, että laitosasumisen jälkeen kehitysvammaisille on rakennettu pääasiassa ryhmäkoteja. Ryhmäkodit eivät välttämättä vastaa yksilöllisiä tarpeita ja toiveita.

Johtaja Susanna Hintsala Kehitysvammaliitosta sanoo, että kehitysvammaisten siirtyminen omiin asuntoihin on edennyt hitaasti. Hajautettua asumista tukevia palveluja ei ole syntynyt samassa tahdissa kuin laitoksia on purettu.

Hintsalan mukaan normaalia asuntokantaa pitäisi hyödyntää nykyistä enemmän ja etsiä niistä asuntoja kehitysvammaisille.

– Hyvä toimintamalli olisi se, että kuntien vuokra-asuntoyhtiöt saataisiin mukaan.

Hintsala uskoo, että asuntoja voi löytyä helpostikin, mutta vaikeampi on toteuttaa tukiasunnoissa tarvittavat räätälöidyt palvelut. Niiden kehittämiseen tulisikin hänen mukaansa satsata seuraavina vuosina.

Jatkossa asumisen painopisteen pitäisi Hynysen mukaan siirtyä kehitysvammaisten omiin asuntoihin.

Kehitysvammaisten asumisohjelman jatko-ohjelmassa 2016–2020 korostetaan vammaisten itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta. Omassa kodissa asumiseen tarvitaan yksilöllisiä palveluja laitosmaisten massapalvelujen sijaan.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran investointituella on viime vuosina rakennettu pääasiassa 15-paikkaisia tai sitä suurempia ryhmäkoteja.

Rahoitusyksikön apulaisjohtaja Markku Aho Arasta kertoo, että jatkossa asuntorakentamista on tarkoitus monipuolistaa.

Hynysen mukaan kunnissa ei pidä säikähtää vaatimuksia nykyistä yksilöllisemmistä asumisratkaisuista. Hän muistuttaa, että ympärivuorokautiset ryhmäkodit ovat raskasta ja kallista palvelua.

Sen sijaan tavallisessa asuinympäristössä kehitysvammaiset selviävät kotiin tulevilla palveluilla tai lähistöllä toimivan tukipisteen avulla.

Hynynen on vakuuttunut, että myös tavoite päästä eroon laitospaikoista vuoteen 2020 mennessä on mahdollinen, jos kunnissa on halua sitoutua tavoitteeseen.

– Valtio on varautunut rahoittamaan asuntohankkeita, mutta niistä tulisi saada monipuolisempia, Hynynen toteaa.

Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Oulusta kertoo, että ryhmäkodeista omiin asuntoihin siirtyminen on tuonut säästöjä, vaikka asumispalveluja ei ole kehitetty säästöt edellä.

Tavoitteena on vähentää asuntola- ja ryhmätyyppistä asumista ja siirtyä yksilölliseen asumiseen. Rakennemuutos on Heikkisen mukaan jo tapahtunut.

– Ryhmäkotien ja tehostetun palveluasumisen sijaan asiakkuuksia on nyt enemmän matalan kynnyksen palveluissa.

Heikkisen mukaan tuettuun asumiseen siirtyvän kanssa tehdään palvelusuunnitelma, jossa sovitaan, mistä asukas huolehtii itse ja mistä tuettuna. Tällaisia ovat esimerkiksi kaupassakäynti, siivous ja ruuanvalmistus.