Kanta-Häme

Vammaisten taksipalveluista kritiikkiryöppy

Alustuspuheenvuorot olivat takana, sitten irtosi paikalla olleiden kuvaannollinen sokka.

Tiistai-iltana Wetterin talon auditoriossa oli koolla viitisenkymmentä ihmistä, joista suurella osalla oli kauniisti sanottuna suorasanaista palautetta vammaisten palveluista.

Kaupunginvaltuutettu Pentti ”Pikku-Pena” Nyholmin (sd.) järjestämään tilaisuuteen oli saatu paikalle paitsi Invalidiliiton lakimies Elina Akaan-Penttilä ja eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov (sd.), myös sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava tilaajajohtaja Jukka Lindberg sekä vammaispalveluiden tilaajapäällikkö Tuulikki Forssén.

Millaista palautetta

Palautekeskustelu keskittyi ruusujen sijaan risuihin. Moni paikalle tullut kertoi ikävistä kokemuksista, jossa vammainen tai vaikeasti vammainen oli joutunut joko odottamaan pitkään taksia tai joutunut taksin unohtamaksi.

Mielipaha purkautui paikoin voimakkaastikin.

– Onko hei oikein joutua puolitoista tuntia odottamaan taksia nollakelissä, jos on taksikorttiasiakas ja vieressä on ihminen, jolla on Parkinsonin tauti? eräs mies kysyi.

Vastaavasti henkilökohtaisena avustajana työskentelevä Tarja Rätteli-Salonen kertoi jättäneensä taksitarkastajalle taannoin valituksen, kun taksi oli jäänyt viisi kertaa saapumatta.

Eräältä asiakkaalta oli jäänyt myös konsertti näkemättä, kun taksi ei ollut saapunut. Jollekin oli puolestaan lopulta saatu taksi, johon pyörätuoli ei mahtunut.

– Kun pyytää tiettyä taksia, niin taksikeskus vastaa, ettei takseja voi valita, Rätteli-Salonen kertoi.

Edessä istuneen tilaajajohtajan Jukka Lindbergin kynä sauhusi, kun hän kirjasi tapauksia ylös. Sekä hän että tilaisuutta juontanut kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) korostivat pitkin iltaa sitä, että palautetta pitää antaa aina, kun palvelu ei toimi toivotulla tavalla.

Esille nousi myös, miksi osa saa niin kutsutun vakiotaksikuljettajan eli omataksin, ja osa ei.

– Omataksi perustuu yksilölliseen harkintaan. Se vääristäisi markkinoita, jos joku kuljettaja saisi kaikki kyydit, Forssén totesi.

Palautteen ohjautuminen

Tilaajajohtaja Jukka Lindbergin mukaan kuljetuspalvelut maksoivat viime vuonna noin 1,5 miljoonaa euroa. Hämeenlinnassa vammaispalveluiden asiakkaita on noin 1 200, joista yli 800 on yli 65-vuotiaita.

Kuljetuspalveluihin liittyviä oikaisuvaatimuksia tehtiin viime vuonna kymmenen, ja kahdesta vakiotaksipäätöksestä valittiin hallinto-oikeuteen. Yksi päätös muutettiin.

Lisäksi kerran on valitettu eduskunnan oikeusasiamiehelle.

– Olemme yrittäneet selvittää kansallisesti, ovatko meidän käytäntömme huonot. Ainakin itse olemme tulleet tulokseen, että pääsääntöisesti palvelut toimivat. Virheetöntä palvelua emme voi luvata, Lindberg kertoi.

Hämeenlinnan vammaisneuvoston ja kuljetuspalvelutyöryhmän jäsen Kari Vähänen oli harmissaan siitä, että palaute ei välttämättä tavoita niitä ihmisiä, jotka voisivat asiaan vaikuttaa. Hänen mielestään vammaisjärjestöjen pitää osata viedä myös jäsentensä palautetta eteenpäin.

– Olen ylpeä siitä, miten hyvin Hämeenlinnassa palvelut toimivat. Olen Näkövammaisten keskusliiton varapuheenjohtaja, ja saan tietoa siitä, miten muualla Suomessa palvelut toimivat. Olemme kärkisijoilla, Vähänen totesi.

Mistä johtuu, että palautetta tuli näin voimakkaasti, tilaajajohtaja Jukka Lindberg?

– Tuolla tuli esille yksittäisiä epäonnistumisia, ja huono palvelukokemus jää mieleen. Epäonnistumisia sattuu, ja silloin on parantamisen varaa. On hyvä, että epäkohdat saadaan selväksi. (HäSa)

Päivän lehti

5.12.2020

Fingerpori

comic