Kanta-Häme Hämeenlinna

Vanajan voimalaitoksen kattilan osia lasketaan taivaalta - Puun käyttö lämmön tuottamisessa kasvaa

Elenia Lämpö laskee suurella telanosturilla uuden kattilan osat voimalaitokseen.
Elenia Lämmön projektipäällikkö Pekka Kuisma ja tekninen johtaja Anne Piispanen seurasivat tulipesän seinän nostamista. Kuva: Esko Tuovinen
Elenia Lämmön projektipäällikkö Pekka Kuisma ja tekninen johtaja Anne Piispanen seurasivat tulipesän seinän nostamista. Kuva: Esko Tuovinen

Telanosturi nostaa hitaasti Vanajan voimalalaitoksen tulipesän seinää, joka painaa 20 tonnia. Nosturiauto kääntää liinoilla tulipesän seinän ilmassa.

– Tämä on uuden leijupetikattilan toinen seinä. Painavin osa on syöttöveden esilämmitin, joka painaa 55 tonnia, kertoo Elenia Lämmön tekninen johtaja Anne Piispanen.

Vanajan voimalalaitokseen asennetaan uutta kattilaa. Tulipesän seinä laskettiin taivaalta arinalle, joka oli jo saatu rakennukseen. Painavat osat nostetaan katon kautta paikoilleen tällä viikolla ja ensi maanantaina erittäin järeällä telanosturilla. Kevyempiä osia nostetaan rakennukseen telanosturia pienemmällä nosturiautolla.

– Uusi kattila rakennetaan alkuperäisen vuonna 1939 valmistuneen kattilan paikalle. Uudessa kattilassa voidaan polttaa myös pelkkää puuraaka-ainetta, kun nykyiset toimivat kattilat tarvitsevat puun lisäksi turvetta polttoaineeksi, Piispanen sanoo.

90 prosenttia uusiutuvaa

Kattilan painavien osien nostaminen voimalaan ei ole yksinkertainen työ. Voimalan katto oli avattava. Telanosturi tarvitsi tukevan pohjan.

– Maa peitettiin teräslevyillä. Telanosturin pohjaa rakennettiin kaksi viikkoa. 11 rekka-autoa toi telanosturin osat ja sitä koottiin kolme päivää, kertoo projektipäällikkö Pekka Kuisma.

Telanosturin pohja jää suurelta osin talveksi paikoilleen, sillä keväällä nostetaan vielä paikoilleen uusi sähkösuodatin.

Elenia Lämpö kykenee uuden kattilan avulla kasvattamaan uusiutuvien polttoaineiden osuutta lämmöntuotannossa. Jatkossa yli 90 prosenttia Hämeenlinnan kaukolämmöstä tuotetaan uusiutuvilla polttoaineilla.

Elenia Lämmöllä on Hämeenlinnassa Vanajan voimalan lisäksi lämpökeskuksia, jotka käyttävät fossiilisia polttoaineita. Niitä käytetään kuitenkin lähinnä talvella, jolloin lämmön tarve on suuri.

Tulipesän seinää siirrettiin ja laskettiin hiljaa voimalaitoksen katosta arinan päälle.

Purku iso urakka

Voimalaitoksen kattilan uusiminen on pitkä hanke. Elenia Lämpö teki lopullisen päätöksen 30 miljoonan euron investoinnista syksyllä 2018. Päätös merkitsi myös, että Hämeenlinnaan ei rakenneta Demoliten kyllästettyä puuta polttavaa voimalaa.

– Kattilan uusiminen alkoi vanhan kattilan purkamisella. Se kesti vuoden päivät, Piispanen kertoo.

Kattilan purkaminen oli vaikea urakka, sillä se oli tehtävä asbestityönä keskellä toimivaa voimalaitosta. Voimalaitoksissa käytettiin ennen 1970-lukua yleisesti nykyisin kiellettyä asbestia eristeenä.

– Uuden kattilan asennukset alkoivat lokakuussa. Kattilan koepoltot on tarkoitus aloittaa ensi vuoden elokuussa. Kattila olisi siten tuotannossa jouluna vuonna 2020.

Vanajan voimalassa luovuttiin kivihiilen käytöstä pääpolttoaineena vuonna 1989, jolloin otettiin käyttöön uusi kaasuturbiinilaitos. Maakaasu on kuitenkin lähes kokonaan korvattu muuttamalla vanhan voimalan kattilat käyttämään puuta ja turvetta.

– Kun uusi kattila saadaan käyttöön, lopetetaan voimalan 1950-luvulla valmistuneen kattilan käyttö, Piispanen sanoo.

Voimalaitoksen energiantuotannon teho ei käytännössä muutu, kun uusi kattila otetaan käyttöön. Teknisesti uusi kattila poikkeaa toisesta käyttöön jäävästä kattilasta, joka rakennettiin vuonna 2009.

– Vuonna 2009 rakennettu kattila on höyrykattila, kun tämä uusi on kuumavesikattila. Uutta kattilaa käytetään yksinomaan kaukolämmön tuottamiseen, kun tätä vanhemmalla kattilalla voidaan tuottaa myös sähköä.

Uuden kattilan teho on 35 megawattia. Savukaasupuhdistimesta saadaan lisäksi 10 megawatin lämpöteho. Vanajan voimalaitos, ilman kaasuturbiinilaitosta, kykenee tuottamaan noin 100 megawattia lämpöä ja 10 megawattia sähköä.

Uusi kattila voi puuhakkeen lisäksi käyttää muita metsäteollisuuden sivutuotteita. Tällaisia ovat muun muassa sahanpuru ja puiden kuoret.

Puu työllistää

Puun suurimittaisen energiakäytön kriittisiä kohtia ovat kuljetukset ja varastointi. Elenia säilyttää raaka-aineita voimalaitoksen pihan lisäksi Turengin ja Lahden valtatien varren varastoissa.

– Emme tarvitse lisää varastoja, kun uusi kattila otetaan käyttöön. Tärkeimmät raaka-ainevarastot ovat metsissä, Piispanen sanoo.

Voimalalaitos tarvitsee päivittäin ympäri vuoden useita rekka-autollisia haketta. Talvella tarve on jopa kymmeniä rekkalasteja päivässä.

– Raaka-aineen hankinta työllistää noin 150 työntekijää. Kun uusi kattila otetaan käyttöön, syntyy noin 15 uutta työpaikkaa. HÄSA

Hämeen Sanomien verkkosivuilla on video uudesta kattilasta ja tulipesän seinän nostamisesta.

Voimalalaitos muutoksessa

Imatran Voima rakensi Vanajan voimalan tuolloiseen Vanajan kuntaa vuonna 1939.

Voimala tuotti sähköä polttamalla kivihiiltä.

Toisen maailmansodan aikana voimalasta tuli tärkeä, koska Suomi menetti talvisodassa suuren osan sähköntuotannostaan.

Vanajan voimalalla ryhdyttiin tuottamaan kaukolämpöä Hämeenlinnalle 1960-luvulla.

Kivihiili korvattiin pääosin maakaasulla vuonna 1989.

Vattenfall osti Vanajan voimalan vuonna 2006, sillä Kilpailuvirasto vaati Fortumia myymään osiaan ehtona EON Finlandin kauppaa.

Vattenfall ryhtyi uusimaan voimalaitoksen vanhaa yksikköä siten, että siinä voitiin käyttää puuta ja turvetta.

Vattenfall myi Suomen sähkönjakelun ja kaukolämpöliiketoimintansa sijoittajaryhmälle vuonna 2012.

Sähkönjakeluun perustettiin Elenia ja kaukolämpöliiketoimintaan sen tytäryhtiö Elenia Lämpö.

Elenian omistanut sijoittajaryhmä myi Elenia-konsernin uudelle sijoittajaryhmälle vuonna 2017.

Elenian uudet omistajat myivät Elenia Lämmön sijoittajaryhmälle tänä vuonna.

Elenia Lämpö vaihtaa ensi vuoden alussa nimensä.