Kanta-Häme

Vanajanselkä uuteen kukoistukseen

 

Hankemuotoisena Hämeen liitossa käynnistynyt Vanajavesikeskus on muuttunut säätiöksi. Pääsihteerin Sanni Manninen Johansenin mukaan tärkeä kivijalka Vanajavesikeskuksen työlle on ollut yhteisen tahtotilan säilyminen.
 
– Pureudumme jokien ja järvien elvyttämiseen. Tärkeää on, että olemme saaneet yhteistyöhön kunnat mukaan. Lahjoituksia on saatu yksityisiä ihmisiä myöten.
 
Vanajavesisäätiön visiona on rakentaa vahva pohja Vanajaveden hoidolle vuoteen 2015 mennessä. Vanajavesisäätiöön taustatueksi on perustettu neuvottelukunta, jonka tarkoituksena on toimia taustatukena ja tuoda korkean tason arvovaltaa työn tueksi.
 
Paljon tehtävää
– Mahtavaa, että meillä on näin paljon tahoja tekemässä työtä, jonka tavoitteena on luoda alueen omille ja loma-asukkaille puhdas vesi, neuvottelukunnan puheenjohtaja Hannele Pokka sanoi tiistaina Vanajavesisäätiön neuvottelukunnan, työvaliokunnan ja Vanajavesisäätiön hallituksen jäsenten yhteiskokouksessa.
 
– Suomessa on tehty hyvät ohjelmat ja tavoitteet alueittain, joita valtio on voinut tukea lähinnä palasina.
 
Pokan mukaan yli puolet Suomen vesistöistä on erinomaisessa kunnossa. Vielä on paljon tehtävänä, sillä esimerkiksi Hämeenlinnan seudun vesistöt ovat paikoitellen huolestuttavassa kunnossa.
 
– Sisävesissä on hyviä jälkiä. Aina löytyy kuitenkin teollisuuden jäämiä, kuten Kymijoessa. Myös Vanajavedessä on omat haasteensa, kuten maatalouden hajakuormitus.
 
Vanajavesisäätiön päätavoitteena on, että Vanajanselkä olisi hyvässä tilassa 15 vuodessa, jonka myötä sen muiden valuma-alueella olevien järvien ja jokien tila parantusi.
 
Pysyvä keskus
Työtä Vanajaveden hyväksi on tehty siitä lähtien, kun Vanajavesikeskus perustettiin kolme vuotta sitten. Alusta alkaen tavoitteena on ollut hoitaa vesiä ja kulttuurimaisemaa, virkistää elinkeinoelämää sekä sopeuttaa seutua ilmastonmuutokseen.
 
Vesistöjä on kunnostettu niin kosteikkoaltain, saostuksella, vesikasvien niitolla ja fosforisiepparein.
 
Myös hoitokalastusapua on valmisteilla. Eri puolella aluetta on tehty muun muassa myös kohde- ja vesikasvillisuuskartoituksia.
 
Vesistöasiantuntijan Suvi Mäkelän mukaan työn tärkein kohderyhmä ovat lapset.
 
– Lapsissa on tulevaisuus. Esimerkiksi Aulangon tekosaarilla on otettu vesinäytteitä 1–2-luokkalaisten työpajoissa yhteistyössä Arxin operaatio Sammaleen kanssa. Niissä on katsottu, mitä vedestä löytyy.
 
Vuonna 2010 toimintansa aloittanut Vanajavesikeskus on pysyvä keskus, jonka tavoitteena on suojella Vanajan vesistöreittiä, joka vesistöineen ulottuu yhdeksän kunnan ja kolmen maakunnan alueelle. Vesistönsuojelun lisäksi Vanajavesikeskus puolustaa myös muita alueensa arvoja.
 
Vanajavesisäätiön tarkoituksena on ukea Vanajaveden alueen vesistöjen, ympäristön ja maiseman tilan parantamiseen ja vahvistamiseen tähtäävää hoito-, tutkimus- ja kunnostustoimintaa sekä edistää luonnon ja ympäristön suojelua ja kestävää käyttöä.

Päivän lehti

5.4.2020