Kanta-Häme

Vanajaveden lohessa maistuvat muta ja levä

Lukija tuumi, onko Paroisten jätevedenpuhdistamolla jotakin tekemistä sen kanssa, että Vanajaveden kirjolohi on makunsa takia syömäkelvotonta.

Jätevedenpuhdistamo laskee vesiä järveen, mutta asiantuntijoiden mukaan syy kalan maku- ja hajuhaittoihin sekä järven rehevöitymiseen ei ole puhdistamossa.

– Ravinteita sieltä tulee, mutta enemmän tulee muualta, sanoo Vanajavesikeskuksen vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä.

Kalan maku- ja hajuhaitat ovat hänen mukaansa jokakesäinen ilmiö.

– Kalassa maistuvat muta ja levä. Veden laadusta maku ei kerro paljon. Haju- tai makuhaitat eivät ole vaarallisia. Ne toivottavasti jäävät pois, kun ja jos veden laatu tästä vielä paranee, Mäkelä kertoo.

Veden laatu parantunut

Lauri Arvola Lammin biologiselta asemalta täsmentää, että kalojen mahdollisiin maku- ja hajupoikkeamiin on todennäköisesti syynä järven lisäravinteet. Kyse on vesistön yleisestä rehevöitymisestä.

– Sinilevä ja mikrobit kulkeutuvat pikkukalojen mukana petokaloihin.

Vanajavettä ovat rehevöittäneet vuosien ajan maatalouden, teollisuuden ja kotitalouksien jätevedet, jotka on päästetty puhdistamattomina järveen.

– Vanajavesi kerää vetensä laajalta. Parhaiten veden laatua varjellaan, kun pidetään maalle kuuluvat ravinteet maalla, Mäkelä summaa.

Hän jatkaa, että järven veden laatu on vuosien saatossa parantunut. Pahimmat ajat olivat 1970- ja 1980-luvuilla, jolloin järvessä tavattiin kalakuolemia.

Puhdistettu vesi laskee jokena Paroisten puhdistamolta Hakalan- ja Hatunniemen välistä Vanajaveteen. Joen vesi näkyy laskupaikalla, sillä se on Vanajan vettä raskaampaa.

Jos virtaukset ovat vähäisempiä, joen laskema vesi saattaa näkyä muutaman sata metriä joen suusta alaspäin, kertoo Arvola.

Veden puhdistusta tarkkaillaan

Vesi Paroisten puhdistamoon tulee Hämeenlinnasta ja Hattulasta, sekä kotitalouksilta ja teollisuudesta.

– Siinä mielessä raskasta teollisuutta täällä ei ole, että erityisen ongelmallisia jätevesiä jouduttaisiin puhdistamaan, toteaa HS-veden käyttöpäällikkö Tapani Sulin.

Kun jätevesi tulee puhdistamoon, ensimmäisessä vaiheessa roskat ja hiekka erotellaan vedestä. Seuraavissa vaiheissa vedestä poistetaan muun muassa fosfori, nitraattityppi ja ammoniakki sekä eloperäinen lika-aine.

Jätevedenpuhdistus toimii erilaisten bakteerien varassa. Fosforin saostusta lukuun ottamatta kyse on luonnollisista reaktioista, joissa bakteerien vaikutuksesta vesi puhdistuu kemiallisissa reaktioissa, kertoo Sulin.

Laatua valvotaan päivittäin puhdistamon omassa laboratoriossa. Lisäksi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys tekee puhdistamon puolesta tarvittavat analyysit viranomaisia varten.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella on oma viranomainen, joka valvoo puhdistamon toimintaa ja huomauttaa puhdistamoa tarvittaessa. (HäSa)

Päivän lehti

30.5.2020