Kanta-Häme

Vanajaveden tulevaisuus on oman väen käsissä

Suomen järvet täytyy panna kuntoon paikallisin voimin. Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka myöntää, että valtion rahat vesistöjen hoitoon ovat hyvin rajalliset, minkä takia trendi on jo jonkin aikaa ollut paikallisen rahoituksen hankkiminen. Tästä esimerkkejä ovat Pyhäjärvi-säätiö ja Vesijärvi-säätiö.

– Täällä tiedetään, mitä Vanajavedelle täytyy tehdä ja miten, Pokka kannusti Vanajavesi-keskuksen neuvottelukunnan, työvaliokunnan ja Vanajavesi-säätiön hallituksen jäsenten yhteiskokouksessa.

Pokan mukaan myös maakuntaliittojen rooli on ollut merkittävä, koska niiden kautta on toimintaan pystytty kanavoimaan EU:n hankerahoitusta.

Vanajavesi-säätiön hallitus starttasi toimintansa tiistaina. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Martti Pura.

Maataloustuet vaikuttavat

Pokka kertoo, että ympäristöministeriöltä löytyy jonkin verran paukkuja jätevesineuvontaan ja mahdollisesti myös viemäröintihankkeisiin, mikäli eduskunta myöntää budjettiin lisärahoitusta.

Maatalouden aiheuttamalla hajakuormituksella on Vanajaveden alueella suuri merkitys. Sen vuoksi maatalouden rahoituskysymykset ovat olennaisia myös vesiensuojelun kannalta. EU:n tulevan ohjelmakauden 2014–2021 budjetista ei päästy viime viikolla sopuun. Pokka uskoo, että painetta Suomen maataloustukien leikkaamiseen on.

– Toivomme tietysti, että ne pysyvät entisellään, mutta monien mielestä Itä-Euroopan maiden maatalouteen on satsattava aiempaa enemmän, Pokka sanoo.

Tuotteet selkeiksi

Vanajavesi-keskuksen neuvottelukunnan, työvaliokunnan ja Vanajavesi-säätiön hallituksen jäsenten kokouksessa pohdittiin, millaisin eväin säätiö jatkaa maailmalle.

– Säätiön kannattaisi luoda selkeitä tuotteita, joita kaupata rahoittajille. Jos joku haluaa sponsoroida juuri fosforisiepparin, niin sen pitäisi olla mahdollista, pohti Hämeen maakuntajohtajan työssä aloittanut Timo Reina. (HäSa)

Päivän lehti

5.4.2020